Gummeruksen sivulta lainattua:

"Julkea satiiri uuden vuosituhannen ihmisestä

Viime aikoina olen pohtinut, kuinka korkealle askeltiheyden voi nostaa. Mikäli esteitä ei olisi, riittävän tiheän frekvenssin saavuttanut juoksija kohoaisi lopulta lentoon. Aavistelen, että rajoittava tekijä ovat kädet eivätkä jalat.

Jussi Siirilä kertoo häpeämättömän terävästi ajastamme, jossa kaikki on mahdollista ja lähes kaikki sallittua. Kun huippumotivoidun yksilön tahtotila hehkuu punaisena, rajanvetoon laillisen ja laittoman välillä ei aina ole aikaa.

Juoksija on tarina miehestä, joka ylittää rajan. Matti Järvi on helsinkiläinen markkina-analyytikko, joka luokittelee työkseen kuluttajia. Työtoverit tuntevat hänet rautaisena ammattilaisena, intohimoisena juoksijana ja palapeliharrastajana. Vain äiti tietää, että syntyjään hän on Oula Näkkäläjärvi, kittiläläisen sorakuopan reunalla varttunut neljäsosakoltta. Matti Järvi on rakentanut itsestään uuden miehen pala palalta ja laserin tarkkuudella.

Rakennelma notkahtaa, kun alakertaan muuttaa väärään kuluttajaluokkaan kuuluva somaliperhe. Järvi tekee poikkeuksellisen siirron, jolloin tapahtumien odottamaton pyörre imaisee hänet hengästyttävälle matkalle halki pakolaisten täyttämän Euroopan. Matkaseurakseen hän saa somalipoika Osmanin, jolla on terävä kieli ja jalat maassa. Juoksija on vauhdikas matkaromaani ja pakotarina, joka kasvaa huikeaksi odysseiaksi. Se hahmottelee viiltävän hauskan muotokuvan miehestä, joka luuli pystyvänsä kaikkeen."

***

Edit toukokuussa 2013: kirja lähtee vihdoinkin matkaan.

Kiitos, tämähän näyttää makoisalta mansikalta! Kiitos myös hauskasta tarinasta :) t. ihan tavallinen tyttö

Löysin kirjasta googlaamalla vain muutaman arvion, jotka eivät hirveästi pisteitä Juoksijalle jakaneet. Minä kyllä ihan pidin tästä, vaikka juoni onnahtelikin jonkin verran ja henkilöhahmotkin jäivät karikatyyreiksi. Jokin tässä uudessa suomalaisessa mieskirjallisuudessa ja sen lakonisen humoristisessa tyylissä minuun uppoaa :) Ja ihan paras oli nenäkäs pikku-Osman!

***
Seuraavaksi kirja siirtyy kassiin, jossa on kesäpäiville lähteviä kirjoja. Ehkä Porista löytyy Juoksijalle uusi lukija?

Annimannin tavoin minuunkin on uponnut monet suomalaiset miespuoliset nykykirjailijat. Satiiriset kertomukset ajastamme usein toimivat, aina eivät kuitenkaan pääse riittävän syvälle. Katsotaan miten Juoksijan käy. Kiitos tästäkin Annimanni!

(Luettuani tuon tekstin toisen kerran huomaan sen kaksimielisyyden, mutta kuin noin kirjoitin, olkoon!) :)