corner corner Maaliskuun kirjamaa: Kanada

Forum | << Finnish - Suomi | << Parent Thread | Refresh | Search

corner corner

Sort Options Toggle Stats Options


Profile Image

Aurora-sarja

Muistakin lukeneeni nämä joskus ammoisina aikoina. Muistaakseni ne olivat ihan hyviä, mutten tosiaan muistanut, että nekin sijoittuvat Kanadaan! (Tai ainakin osa niistä?)

Complete Thread

Profile Image
Hyvää maaliskuuta kaikille!

Vancouver 2010 talviolympialaisten jälkitunnelmissa kuukauden kirjamaaksi valitsin diktaattorin yksinoikeudella Kanadan.

Tähän ketjuun yleistä Kanada-keskustelua kirjoista, kirjailijoista ja aiheeseen liittyviä muita juttuja sekä matkakokemuksiakin jos niitä löytyy. Tuntuu, että Kanada jää helposti Yhdysvaltojen jalkoihin, joten nyt on hyvä sauma hehkuttaa vaahteranlehtimaan puolesta.

Jos VariC uhkaili arpoa kuvitteellisen persialaisen maton niin minä varmaan sitten kaikkien keskusteluun osallistuneiden kesken vaahterapuun... Tai jos kuitenkin vain seuraavan kuun diktaattori sitten aikanaan.

Odotan mielenkiinnolla kommentteja maavalinnastani!
Profile Image
En ole (vielä) päässyt vierailemaan Kanadassa, mutta pienoisena Kanada-fanina iloitsen tämän kuukauden kirjamaasta. Maanantain sai mukavan alun. Kirjallisuuden puolelta ihan ensimmäiseksi mieleeni tulevat Leonard Cohen, Margaret Atwood, ja iki-ihana L. M. Montgomery. Voi olla, että tässä kuussa ei ole aikaa, mutta sormia syyhyttäisi päästä lukemaan taas uudestaan Anna –sarjaa, runotytöstä en ole koskaan suuremmin pitänyt. Tosin Annoja enemmän pidän Montgomeryn Sinisestä linnasta.

Koti kirjahyllyssäni löytyy erinäinen määrä vanhoja matkaoppaita yms. Viime syksynä ostin kirja alesta vuonna 2006 julkaistun Markku Henriksonin kirjan Kanada, Vaahteranlehden maa (esim. http://www.hs.fi/---/HS20070112SI1KU0356c tai http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=14195). Kirja on sen verran paksu ( 414 sivua), joten tästä ei oikein ole kiertämään.

Sen sijaan tbr –kirjahyllystäni löytyisi kanadalaisen Louise Pennyn dekkari Still life pokkarimuodossa http://www.bookcrossing.com/---/4647338 (kirjailijasta (wikipedia) http://en.wikipedia.org/wiki/Louise_Penny). Kirjailijaa on netin mukaan kehuttu. Sain kirjan jo joulukuussa 2008 HGG-lahjana (pyysin jotakin kanadalaista), mutta niin se vain edelleen odottaa lukemsita. Lisäksi hyllystäni löytyy The Search for Identity (Themes in Canadian literature) (David Arnason, ed. ) http://www.bookcrossing.com/---/4474785 Jos kiinnostuneita löytyisi, voisin tehdä vaikka molemmista ringit.

Kotihyllystäni löytyisi Hannu Niklanderin Vaahteranlehti ja vaakunalilja vuodelta 1996. Kirja on jo vähän vanhempi ja koostuu kirjoittajan omista matkakokemuksista vuosina 1991 ja 1993. Moni asia on varmasti jo ehtinyt muuttua, mutta kirja on ihan mukava katsaus. Kirja on kovakantinen ja sivuja 274, kirjan painoa en osaa suoraan sanoa, mutta saattaa jäädä alle 500 gramman. En ole rekisteröinyt kirja bc-kirjaksi, koska se tulee jäämään kotihyllyyni, mutta jos tämä sattuisi kiinnostamaan, voisin laittaa tämän ringiksi.

Olen tuunannut ja laittanut eteenpäin yhden kappaleen Sinistä linnaa (http://www.bookcrossing.com/journal/6382978). Kotihyllyn omasta kovakantisesta kappaleestani en aio luopua (sitäkään en ole rekisteröinyt), mutta jos kiinnostuneita löytyy, voin laittaa kirjan ringiksi. Kirjasta on muuten tainnut ilmestyä jossain vaiheessa uusi painos. Näin kirjan Jyväskylän Suuressa kuussa kun kävin piipahtamassa pari viikkoa sitten.

Pitää rientää jatkamaan ruokatuntia, mutta pitää palata aiheeseen myöhemmin. Odotan mielenkiinnolla muiden ajatuksia
Profile Image
No, hyvin se tämä maa passaa kuukauden valinnaksi, kun on sen verran ajankohtainen!

Minulle tulee ensimmäiseksi mieleen Margaret Atwood, josta Liinuskainen jo mainitsikin. Olen tosin vain yhden kirjan lukenut häneltä, enkä muista lainkaan kirjan nimeä, sen verran aikaa on sen lukemisesta. Muistan vain, että kirjailijan tyyli oli todella yksityiskohtainen, eikä hermoni meinanneet kestää sitä. :) Luin kuitenkin kirjan loppuun, eikä se huono muuten ollut.

Toinen kanadalainen nimi on Alice Munro, jonka tuotoksia en ole vielä lukenut, mutta aikonut kylläkin. Ja nyt taidankin mennä seuraavaksi päivittämään wishlistini, meinaan että unohdan taas lisätä tuon Munron. Wishlist kun on hyvä muistio itselle noiden aiottujen lukemisten muistuttamiseen! Täältä löytyy varmaan muita, jotka ovat lukeneet ko. kirjailijan tekstiä?

Ja hyvä, että Liinuskainen muistutti myös Cohenista. En tiennytkään hänen olevan kanadalainen. Niin, ja vielä: minäkin pidin nuorena hirveästi L.M. Montgomerystä.
Profile Image
Eli mainostetaan nyt sitten vielä tässäkin ketjussa http://www.bookcrossing.com/---/6744430 Tarjoan ketjun edelliesessä viestissä mainitsemaani kanadalaista dekkaria ringiksi. Itse pidin kovasti kirjasta.
Profile Image
Ajattelin, että jos minusta joskus tulisi diktaattori, en ikinä uskaltaisi valita Kanadaa. Siitä löytyy niin paljon sanottavaa. Minusta on käsittämätöntä, että yksi maa - joka loppujen lopuksi ei väkiluvultaan ole mikään jättisuuri - kykenee tuottamaan niin paljon loistavia kirjailijoita. Vieläpä kahdella kielellä.
Nyt täytyy miettiä tarkkaan, keitä/mitä mainitsee, että säilyisi edes jonkinlainen tolkku postauksissa.
Siksi tyydynkin nyt vain toteamaan noista mainituista, että Henriksonin kirja on suositeltava sille, joka haluaa yleiskuvan maasta ja sen historiasta, ja että Alice Munro on minun mielestäni ehdottomasti paras nykynovellisti (joka valitettavasti on muistaakseni sanonut kirjoittaneensa jo viimeisen kirjansa - uusia ei kai ole odotettavissa). Loistava on Atwoodkin, mutta minusta Munroa epätasaisempi jos kohta myös monipuolisempi. Sille, joka haluaa tietää kanadalaisesta kirjallisuudesta lisää, suosittelen Atwoodin Survivalia http://en.wikipedia.org/---/Survival:_A_Thematic_Guide_to_Canadian_Literature
Tässä vaiheessa vihjaan vain kahdesta kirjallisuusblogista, joita ainakin minä mielelläni seuraan:
* Kirjailija Yann Martel on päättänyt pistää maansa pääministerin lukemaan kaunokirjallisuutta ja lähettää tälle siksi hyviä kirjoja ja mielenkiintoisia kirjeitä http://www.whatisstephenharperreading.ca/
* John Mutfordin The Book Mine Set keskittyy nimenomaan kanukkikirjallisuuteen http://bookmineset.blogspot.com/
Ja vielä ... ei kun ei enää tässä vaiheessa. Kiitos mahtavasta valinnasta, Niksu!

Editoinnit pilkunviilausta yms.
Profile Image

Kanada!

Jee, Kanada on minunkin suosikkimaitani. :) Olen käynyt siellä kahdesti, kerran mummun kanssa sukulaisia tapaamassa ja toisen kerran vaihto-opiskelijana. Maa on valtaisa ja olen ollut vain Torontossa ja Thunder Bayssa...olisi kiva mennä tutustumaan muihinkin kaupunkeihin ja paikkoihin.
Kanada on suuruudestaan huolimatta melko näkymätön maa meille suomalaisille(kin), varsinkin USA:n rinnalla, paitsi ehkä jääkiekon suhteen. Monista kanadalaisista kirjailijoista (tai muunkaan alan ihmisistä, kuten vaikka näyttelijöistä) ei aina tiedä, että he ovat nimenomaan kanadalaisia. L.M. Montgomeryn ja Margaret Atwoodin osaisin minäkin nimetä heti ja olen heitä paljon lukenutkin, mutta suoralta kädeltä en osaisikaan sanoa kovin montaa muuta. Täällä Tampereella Sampolan kirjastossa oli kuitenkin jossain vaiheessa esillä kanadalaista kirjallisuutta ja tuli napattua sieltä mukaan pieni luettelo, jossa on esimerkkejä. Olen siis lukenut enemmän kanadalaisten kirjailijoiden kirjoja kuin arvasinkaan, esimerkiksi Carol Shieldsiä, Michael Ondaatjea ja Kate Jacobsia. Jälkimmäisten kirjoja tosin vain yritin lukea: Englantilainen potilas oli mielestäni huipputylsä ja Pienestä lankakaupastakaan en tykännyt, vaikka luulin että voisin tykätä.
Näihin lisäisin vielä vampyyrikirjojen kirjoittaja Tanya Huffin, jonka koko Blood-kirjasarjan lainasin taannoin myntiltä ja luin. Näistä pidin paljonkin!
Lisää ehkä myöhemmin... :)
Profile Image
> Ajattelin, että jos minusta joskus tulisi
> diktaattori, en ikinä uskaltaisi valita
> Kanadaa. Siitä löytyy niin paljon
> sanottavaa.

Minä taas en äkkiseltään osaisi nimetä kovinkaan montaa kirjailijaa, pakko myöntää:) Pitäisi kaivella muistiaan ja hakea varmistusta netistä jotta osaisi olla varma kirjailijoiden synnyinmaista. Siksihän meillä on tämä kuukauden kirjamaa:)
Profile Image

Kanada

Inkkarifanina on ehdottomasti mainittava Thomas King, jolta olen lukenut yhden kirjan http://www.bookcrossing.com/---/5916921
Enemmän hänestä wikissä http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_King_(novelist)

Ei pidä unohtaa myöskään inuiitteja, joiden runokirjaan olen ihastunut http://www.bookcrossing.com/---/6584079

Montgomeryni olen minäkin lueskellut joskus.
Varsin mukava tiedontäyteinen tuttavuus oli myös Xenophobes Guide http://www.bookcrossing.com/---/5272123

Profile Image
(vaikka onkin Disney-piirretty) elokuvan tarina sijoittuu n. 10000 e.a.a. Kanadaan, ilmeisesti jonnekin länsirannikon vuoristoalueille.
Profile Image
...ovat kirjailijanimistä minulle kanadalaisista tutuimmat (loistava Atwood mainittiinkin jo heti kärkeen). Kavereiden kesken siis Nelly, William ja Nancy.

Hieno maa, tuo Kanada! Vastaus niin moneen kysymykseen. Ja lippu on mahtava. Joku taannoisessa HGG:ssä toivoikin mitä tahansa Kanada(n lippu) -aiheista. Muistaisinpa kuka.
Profile Image
Sivutaan nyt vähän musiikkia, kun kerta herra Adams on minulle niin tärkeä. Kuriositeettina mainittakoon, että monesti Vancouverin olympialaisjuttujen taustalla kuulunut jyhkeä/haikea/syleilevä instrumenttimusa on Bryan Adamsin käsialaa, animaatioelokuvasta Spirit (villihevosista). Suosittelen kahtomaan leffan. Aasinsiltana, että jotain kanadalaista eräkirjallisuutta olisi mahtava lukea Spiritin soundtrack taustalla, vaikka mukaan kyllä mahtuu paljon laulettuja ja leikkisämpiä biisejä.

Kirjailijoista en olisi osannut suoralta kädeltä mainita kuin Atwoodin. En ole lukenut muuta kuin Oryx ja Craken, mutta sitä suosittelen lämpimästi kaikille maailmanlopun kirjallisuudesta pitäville.

(Offtopic: Mulle muuten saa antaa suosituksia maailmanlopun kirjallisuudesta, dystopioista ja utopioista. En ole juuri muuta näistäkään lukenut kuin O & C:n ja Sarasvatin hiekkaa.)
Profile Image
> (Offtopic: Mulle muuten saa antaa
> suosituksia maailmanlopun
> kirjallisuudesta, dystopioista ja
> utopioista. En ole juuri muuta näistäkään
> lukenut kuin O &amp; C:n ja Sarasvatin
> hiekkaa.)

Suosittelen Atwoodin Orjattaresi-kirjaa. (engl. The Handmaid's Tale). Niin hieno kirja! Minulla edellisestä lukukerrasta on liian kauan aikaa. Pitäisi hakea kirja äidiltä, jolla se on lainassa ja lukea uudelleen.
Profile Image

OT @ Vinya

Dystopioista puheenollen, oletko lukenut Suzanne Collinsin Nälkäpeli-sarjaa?
Atwoodin Orjattaresi on tosiaan myös erinomainen.
Profile Image

Re: OT @ Vinya

Jep jep, Nälkäpelin olen lukenut ja kakkososa on wishlistillä. Taisin sitä täällä hehkutellakin, ehkä Kuka, missä, milloin?-topikissa. Mutta hyvä on tämä tosiaan mainita, loistokirja! Ja kiitos vinkeistä, niitä saa laittaa enemmänkin, ehkä yksärillä, ettei topikkia sotketa?

Ja lisää offtopikkia. Joskus törmäsin Ryan Adamsiin, kun etsin Bryania, ja jonkun biisin kuuntelin, mutten tykännyt.
Profile Image

Re: OT @ Vinya

Nyt on muuten Vihan liekit metsästetty kaukaisesta lähikirjastosta, joten se on poistettu wishlistiltä. (Etteivät anteliaat bookcrossaajat keksi mitään metkuja. ;) ) Pääsee lukemaan jännittävää jatko-osaa!
Profile Image
Menee off topicin puolelle, sori. Mut kokeilkaa Ryan Adamsia. On aivan loistava tyyppi ja hyvää musiikkia kirjoittaa. Vaan on kyllä rajan takaa eli Ameriikasta.
Profile Image
Piti oikein tarkistaa tuo Nancy Huston, muistelin minulla olevan Enkelin kosketus omassa hyllyssä. Kansilieve sanoo "Nancy Huston (s.1953) on syntynyt Calgaryssa, Kanadassa. Hän asettui Pariisiin vuonna 1974 ja elää siellä miehensä ja kahden lapsensa kanssa".

Enkelin kosketus on alkuperäisenä kirjoitettu ranskaksi ja saanut Kanadan valtion taidetoimikunnon sekä Kanadan ulkoasiainministeriön myöntämää käännöstukea. Minun on ollut tarkoitus rekata kirja ja lukea, ehkä saan sen tehtyä maaliskuun aikana. Enkelin kosketusta tulee muuten vastaan aika paljon kirppareilla.
Profile Image
Margaret Atwoodia ja L. M. Montgomerya olen tietysti lukenut. Hyllyistäni löysin:
Mary Lawsonia http://www.bookcrossing.com/journal/5679180, Carol Shieldsia http://www.bookcrossing.com/journal/5157984, David Morrellia http://www.bookcrossing.com/---/5039293 ja myös kirjan Constance Beresford-Howelta http://www.bookcrossing.com/journal/5049347. Olen pitänyt kaikista lukemistani kanadalaisten kirjailijoiden kirjoista.

Montgomeryn Sininen linna löytyy tbr:täni. Jospa lukisinkin sen tässä kuussa.
Profile Image
Suosittelen:
Douglas Coupland: Eleanor Rigby
Ann-Marie MacDonald: Linnuntietä
Kim Echlin: Kadonneet
Madeleine Thien: Varmuus
Profile Image
Ann Marie McDonald on ihan valtavan hyvä.Coupland on yksi lemppareistani, vaikka epätasainen.
Profile Image
Couplandilta en ole lukenut kuin Micro-orjat - enkä erityisemmin tykännyt. Mitä suosittelisitte, josko antaisin hänelle toisen tilaisuuden?
MacDonaldilta olen lukenut kaksi suomennettua, ja taitaa jäädä siihen. Linnuntiestä pidin enemmän, mutta siinä oli minusta aika lailla karsimisen varaa. Mutta hirveästi häntä on kehuttu, joten vika on varmaan minussa.
Profile Image
Tarnalle:
Minä olen lukenut Couplandilta Girlfriend in a Coma:n ja en pitänyt.
http://www.bookcrossing.com/---/3435262
Profile Image
Kävin BC-hyllyäni läpi ja arvioin, että siellä on ehkä 70 - 80 kanadalaiskirjaa, Kanadaa käsitteleviä ei-kanadalaisten kirjoittamia sitten jokunen päälle. Elkää säikähtäkö; en minä niitä kaikkia aio tähän listata - mutta joitakin sellaisia mielestäni erinomaisen kiinnostavia kirjoja tai kirjailijoita, joita ei vielä ole ehditty mainita.

Viime vuoden kovimpia kolauksia minulle tuottivat mm.
* Joseph Boyden: Three Day Road http://www.bookcrossing.com/---/5271369 Kirja kertoo Ensimmäisistä Kansakunnista eli siis intiaaneista ensimmäisessä maailmansodassa. Upea teos!
* Joy Kogawa: Obasan http://www.bookcrossing.com/---/5646540 Se taas käsittelee kohtuullisen tehokkaasti vaiettua aihetta eli kanadanjapanilaisten kohtelua Pearl Harborin jälkeen.
* Myös Guy Vanderhaeghen novellikokoelmasta Man Descending pidin tosi paljon. http://www.bookcrossing.com/---/5327129

Tänä vuonna olen kerinnyt vaikuttua Dionne Brandin runoista.
* No Language Is Neutral http://www.bookcrossing.com/---/7719533

Kanada onkin muuten siitä outo maa, että siellä oikeasti luetaan ja ostetaan myös runoutta. Moni tunnettukin kanadalaiskirjailija kirjoittaa sekä runoja että proosaa. Esimerkiksi Margaret Atwood ja Michael Ondaatje tekevät niin.
* Myös sinun nimesi (Atwoodia) http://www.bookcrossing.com/---/5978921
* The Journals of Susanna Moodie (tämäkin) http://www.bookcrossing.com/---/5593447
* Handwriting (tämä taas Ondaatjea) http://www.bookcrossing.com/---/7312577

Olen joskus ihastunut Anne Michaelsin Kivenkantajien alkuosan kieleen (myöhemmin kertoja vaihtuu ja kieli tavanomaistuu) http://www.bookcrossing.com/---/5581265 Koska hän on aloittanut runoilijana, tyrkkäsin sitä osastoa wishlistilleni, ja yllätyin tammikuussa mieluisasti:
* The Weight of Oranges / Miner’s Pond http://www.bookcrossing.com/---/7623474

* Madeleine Thienin novellikokoelma Simple Recipes kolahti aikanaan kovaa sekin. Jopa niin että hankin yhden kirjan paitsi omaan hyllyyni myös toisen villisti vapautettavaksi, se räpäkkinä saamani kappale kun eteni kontrolloidusti http://www.bookcrossing.com/---/4227068
Thieniltä on suomennettu ainakin yksi romaani, joka on kiertänyt pienessä ringissä. Minulta siihen jäi osallistumatta, kun kirjan matka kesti niin pitkään, etten olisi enää löytänyt lukuaikaa. Mutta ruzenahan sitä jo ehtikin suositella

* Rinkinä on kiertänyt myös Jamie Zeppan Ylitse taivaan ja maan http://www.bookcrossing.com/---/5175044 Se ei tosin kerro Kanadasta vaan Bhutanista, matkakirja kun on. Minusta se on viehättävä.

AspenYard jo mainitsikin Thomas Kingin. Green Grass jne. on minulla vielä TBR:nä, mutta
* Medicine Riveristä pidin kovasti http://www.bookcrossing.com/---/5352430
* Mainitsemisen arvoinen intiaanikirjailija on minusta myös Drew Hayden Taylor. Viime vuoden suurimmaksi positiiviseksi yllätykseksi koin hänen vampyyriromaaninsa The Night Wanderer http://www.bookcrossing.com/---/6187700 mutta muustakin häneltä lukemastani olen tykännyt.

Ja Kemppu puhui Ondaatjen Englantilaisesta potilaasta. Ei se minusta nyt ihan *niin* tylsä ollut, mutta sitä edeltänyt (joskin myöhemmin suomennettu)
* Leijonan puvussa (In the Skin of a Lion http://en.wikipedia.org/---/In_the_Skin_of_a_Lion ) on huomattavasti hienompi, suorastaan upea. Se kertoo 20-luvun Torontosta ja historiallisesti se on tarkka kuin kello, ainakin niin paljon kuin fiktiivinen kirja voi olla. Siinä on mukana mm. pari todellista historian henkilöä. Ja osa sen hahmoista on samoja kuin Englantilaisessa potilaassa. Siitä kirjasta voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkään (olen sen joskus tehnytkin), mutta sanonpa vain: lukekaa. (Uskallan, koska myös Kanadaa ja sen historiaa suuremmin tuntematon Hambo totesi joskus pitäneensä Leijonan puvusta paljon enemmän kuin Englantilaisesta potilaasta.)

Tällä hetkellä minulla on kesken parikin kanadalaistarinaa:
* Rudy Wiebe: The Temptations of Big Bear http://www.bookcrossing.com/---/3848260 Tykkään kovasti, mutta lukeminen on hidasta. En tiedä kovinkaan paljon 1800-luvun Ensimmäisten Kansakuntien historiasta, ja sitä paitsi kirjassa on niin paljon henkilöitä että menen välillä sekaisin. Tai ehkä se johtuukin siitä, että luen pätkittäin. Tiedän jo nyt, että Wiebeä tulen lukemaan paljon lisää.
* Sinclair Ross: As for Me and My House http://www.bookcrossing.com/---/3788474 Sitä olen itse asiassa aloittanut jo kahdesti, ja aloitan vielä kolmannenkin kerran. Olen pitänyt lukemastani; kesken kirja on jäänyt siksi, että on tullut jotain äkkinäisempää luettavaa. Ja tällä hetkellä kirja piileskelee jossain pinojen alla.
Muista vielä lukemattomista kirjoistani en taida ainakaan tässä postauksessa kertoakaan.

* Metson vaihtohyllystä poimin suomalaisen Pirkko Pekkarisen kirjan Aurora, Vaahteralaakson tyttö http://www.bookcrossing.com/---/7754052 Myöhemmin selvisi, että näitä auroroita on oikein sarjaksi asti (osa on kirjoitettu Anna Amnellin nimellä), ja ainakin osa niistä sijoittuu Kanadaan. Kyse on historiallisista nuortenkirjoista. Ihan luettavaa kamaa vaikkei sentään takakansikehujen arvoista.

BC-hyllyyni joutuneella kanadalaiskirjalla on muuten kurja kohtalo: joko se päätyy PC-osastolle tai villiin vapauteen. Uskon nimittäin vakaasti, että bookcrossaajat saavat ko. kirjoja helpommin käsiinsä ja osaavat etsiä tietoa kirjallisuudesta paremmin kuin keskiverto villin kirjan löytäjä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, etten juuri räpiköi hyllyni kanukkikirjoja. Rinkejä voin tietty tehdä, jos joku ymmärtää pyytää. Mahdollisesti myös toistaiseksi rekisteröimättömistä kirjoistani (eli jos joku osaa kysyä sellaista kirjaa, joka täältä löytyy).

Ettehän ole unohtaneet Piparjuuren Kanada-arvontaketjua. Sieltäkin löytyy kirjavinkkejä http://www.bookcrossing.com/---/6453412

Ei Kanada muuten aina ole kirjallisuusmaa ollut. Valentinin mukaan maan 23 englanninkielistä kustantajaa julkaisi v. 1947–48 vain 30 romaania, 13 runokirjaa sekä tieto-, matka- ja muistelmakirjoja yhteensä noin sata. Asukkaita maassa oli silloin vajaat 13 miljoonaa, joten kovin suurista nimekemääristä ei ole kyse. Taitekohta oli sitten jossain 50-luvulla; siitä lähtien on uusia erinomaisia kirjailijoita noussut esiin siihen malliin, että nyt Kanada on ainakin minun mielestäni asukasmääräänsä nähden maailman suurin piirtein mahtavin kirjallisuusmaa.

Jaksoiko joku muka lukea tänne asti?
Profile Image

Johtuisiko sitten siitä, että miellän hänet enempi serbiksi, äidinkielelläänhän hän kirjoittaakin. Mutta asuu Kanadassa.
Kirja oli yksi toissavuoden Isoja Lukukokemuksia. Ehkä suurin, kun se elää voimakkaasti mielessä vielä kahden vuoden jälkeenkin. En olisi luullut, että kappalejaoton tarina vie mukanaan, mutta niin se vain teki. Edelleen haluan kirjan omaankin hyllyyni ja olen kiitollinen CL:lle, että hän tutustutti minut tähän:
Syötti http://www.bookcrossing.com/---/5826985
Profile Image

Aurora-sarja

Muistakin lukeneeni nämä joskus ammoisina aikoina. Muistaakseni ne olivat ihan hyviä, mutten tosiaan muistanut, että nekin sijoittuvat Kanadaan! (Tai ainakin osa niistä?)
Profile Image
1900-luvun alun Torontosta kertovien Aurora-tyttökirjojen kirjoittaja Pirkko Pekkarinen, myöhemmin Pirkko Anna Amnell, on siinä mielessä erikoistapaus, että hän on asunut pitkään Kanadassa, ja hänellä on Kanadankin kansalaisuus. Aitoja kanadansuomalaisia nuortenkirjailijoita ei taida meillä olla muita.

Anna Amnell tuntee varmaankin hyvin Toronton luonnon ja historian, kun oli ainakin Kanadassa ollessaan toimittaja, jonka lehtijuttuja oli sekä kanadansuomalaisissa että suomalaisissa lehdissä.

Valitettavasti Aurora-kirjojen kustantaja on ollut monessa mielessä ammattitaidoton. Esimerkiksi Aurora-sarjan kaikkien kirjojen kannet ovat erilaisia väreiltään ja tyyliltään. Kansien kuvat ovat sinänsä kauniita ja sopisivat hyvin yhteen, jos niissä olisi yhdenmukaiset kannet.

Olisi hauskaa, jos Aurora-kirjoista tulisi uudet painokset. Ne olisivat hauska suomalainen tyttökirjasarja. Siirtolaisia ja pakolaisia on ollut ennenkin. Täältäkin on lähdettiin pakolaisiksi, lähti myös lapsia ja nuoria.

Vaikka Vaahteralaakson tyttö on tunnetuin, ja siitä otettiin jo siihen aikaan toinen painoskin, pidän itse ainakin yhtä paljon trilogian kolmannesta osasta Aurora ja villikyyhkysten aika, josta ei ole paljon puhuttu. Taisi ilmestyä pahimman laman aikaan.

Aurora ja Mollyhan on pikkulasten Aurora, tavallaan selkokirjallisuutta.
Profile Image
Montgomeryn tunnetuimmat kirjat ovat varmastikin Anna-sarja ja Runotyttö-sarja. Ensimmäistä Annaa ja sitten jo Annan lapsista kertovia paria kirjaa lukuunottamatta olen aina pitänyt Runotytöstä enemmän. Anna alkoi mielestäni olla ärsyttävä sarjan edetessä, hän järjesti aina kaikki parhain päin ja oli jotenkin niin erinomainen. Anna-sarjastahan suomennettiin pari kolme kirjaa vasta ei-niin-kovin-pitkä-aika-sitten. En oikeastaan ihmettele, sillä ne olivat selvästi tylsempiä kuin ne aiemmin suomennetut osat. Tai sitten olin jo kasvanut liian vanhaksi kun luin ne.
Montgomeryllä on joka tapauksessa muutakin tuotantoa, ehkä vähemmän tunnettua. Minä olen lukenut Sara Stanleyn tarinat ja Jane Victoria -kirjat. En kuitenkaan muista niistä niin kauheasti mitään. Nokkelia, pirteitä ja tarinoista pitäviä tyttöjä niissäkin oli - luulisin!
Profile Image
http://www.bookcrossing.com/---/4191852

Yhteyksiä L.M:ään ja hänen aika arvoitukselliseksi jääneeseen rakkauselämäänsä oli sen verran, että sinänsä aika harmiton viihderomaani sai mielenkiintoista kaikupohjaa. Tätä ei varmaan ole helppo löytää, mutta jos sattuu tulemaan vastaan, niin kannattaa ojentaa käsi nappaukseen.
Profile Image
Löysin Saran kirjaston poistomyynnistä ja pääsenkin sopivasti kertaamaan kyseisen kirjan. Jos jotakuta kiinnostaa myöhemmin, niin kirja on mulla AVL kunhan saan luettua sen itse.
Profile Image
Kuinka olin unohtaa ihan kokonaan iki ihanan Jalna-sarjan. Tosin en kyllä tiedä jaksaisinko lukea näitä enää nykypäivänä, lukioikäisenä taisin ahmia kaikkia sarjan kirjat. Kirjoittaja on Mazo de la Roche (http://en.wikipedia.org/wiki/Mazo_de_la_Roche). Kirjan ensimmäisessä osassa Whiteoakin perhe muuttaa siirtolaiseksi Kanadaan. Jalnan asukkaat ovat rikkaita maanomistajia, jotka haluavat säilytttää vanhan maailman tavat säästyäkseen uuden maailman ahdasmielisyydeltä ja mattomuudelta. Sarjaan kuuluu kaikkiaan 16 osaa ja tarina kasvaa melkoiseksi sukusaagaksi.

Toinen mieleeni muistunut kirjailija on Farley Mowat (http://en.wikipedia.org/wiki/Farley_Mowat), jolta olen lukenut nuorten seikkalutarinan Two against the North (http://www.bookcrossing.com/journal/5415263). Käsittääkseni kirja on (tai on ollut) kandalaisten koulujen lukemistoissa. Kirja on ilmeisesti kulkenut alun perin nimellä Lost in the Barrens.
Profile Image
Olen lukenut Margaret Atwoodilta muutamia kirjoja ja tykännyt kovasti, Orjattaresi on ollut pitkään lukulistalla ja ehkäpä saisin luettua sen nyt.

Tänään tuli kirjastoon houkuttelevalta kuulostava Carol Shieldsin uutuuskirja Kaiken keskellä Mary Swann josta sanotaan näin:
"Hykerryttävän tarkkanäköinen parodia kirjamaailmasta.

Ontariolainen emäntä Mary Swann luovuttaa lehden päätoimittajalle nipun kirjoittamiaan runoja juuri ennen kuolemaansa. Postuumisti julkaistut runot herättävät huomiota akateemisissa piireissä: miten navetassa elämänsä häärännyt maajussin vaimo on voinut kirjoittaa niin säkenöivästi?"

Oi-oi, ehtisinköhän tarttua tähänkin :)
Profile Image
Pistetään tänne nyt tämäkin, voihan siitä poimia kirja- ja kirjailijavinkkejä. Sitä paitsi olen mietiskellyt, voisiko ideaa jotenkin soveltaa suomalaiseen bookcrossingiin. Vaikka sitten joillain tulevilla kesäpäivillä, jos joku vielä uskaltaa/viitsii ryhtyä järkkäilemään sellaisia.
Kyse on vuosittaisesta radio-ohjelmasarjasta, jossa viisi panelistia kehuu ”omaa” kirjaansa (ei siis itse kirjoittamaansa vaan lukemaansa). Joka ohjelman lopussa panelistit äänestävät yhden opuksen pois, ja pisimpään mukana pysytellyt on voittaja, kirja joka koko Kanadan pitäisi lukea.
Wikipediasta löytyvät myös aiempien vuosien kirjat http://en.wikipedia.org/---/Canada_Reads
Tämän vuoden Canada Reads -sivut http://www.cbc.ca/---/canadareads/

Päivän infoiskuna voisin kertoa, että kanadalainen kirjallisuus, CanLit, on Kanadassa kovassa kurssissa. Muistaakseni tuolla kv-puolella esimerkiksi on aiheesta ainakin yksi ketju. Ja sitten on tietenkin vuosittainen Canada Day Challenge. (Maallahan ei ole varsinaista itsenäisyyspäivää, mutta jonkinlainen konsensus on saavutettu 1.7. suhteen. Jonkinlainen siksi, että Quebecissa taidetaan kuitenkin edelleen katsoa, että 24.6. - jos nyt muistan päivämäärän oikein - on päivä, jolloin itsenäisyys saavutettiin. Muitakin vaihtoehtoja on.)
Yksi syy kotimaisen kirjallisuuden korostamiseen on varmaan juuri se täälläkin jo mainittu; sitä ei kovin hyvin tunneta eivätkä edes kanadalaiset välttämättä kykene kertomaan, kuka kirjailija on kanadalainen, kuka yhdysvaltalainen. (Yksi kanadalaislibristi esim. tarjosi minulle Annie Proulxia kanadalaisena. Sijoittuuhan Laivauutisia http://www.bookcrossing.com/---/5025947 toki pääosin Kanadaan, mutta kirjailija kyllä on etelänaapurista.) Kansallinen itsetunto ei Kanadassa ole korkein mahdollinen, ei etenkään etelänaapuriin nähden, ja ehkä siksi jotkut kanadalaiset vähän häpeävätkin CanLit-kohkausta. Kun ei kerran muuallakaan... eikä varsin USA:ssa...
Profile Image
Kaksi päivää takana, ja ensimmäinen äänestys suoritettu mutta sen tuloksia ei ole vielä julkistettu. Lähetykset nähtävissä/kuultavissa täältä http://www.cbc.ca/---/audio.html

Pääsivulta löytyy mm. ohjelmaa käsittelevä blogi http://www.cbc.ca/---/canadareads/
Profile Image

Atwood lukuun

Minunkin tbr-pinostani löytyy Margaret Atwoodin kirja (Nimeltään Grace) ja taidanpa ottaa sen esille, kun saan sädekirjan alta pois. En muuten tiennyt, että Atwood on kanadalainen...

Ensimmäisenä Kanadasta mieleen tulivat Montgomery ja Ondaatje. Montgomeryn Anna, Emilia ja Jane Victoria ovat tuttuja, eniten pidän Emiliasta. Ondaatjen Englantilainen potilas on yksi suosikkikirjojani ja täytyypä näköjään hankkia käsiin myös Leijonan puvussa. Lisäksi mainituista huomasin, että ainakin Lankakaupan tytön olen lukenut (Jacobs). Leonard Cohen on tietysti myös, mutta hän on minulle tutumpi musiikkinsa puolesta. jotakin olen kyllä varmaan lukenutkin.

Mielenkiintoinen kirjamaa taas diktaattorilta ja Tarnalle kiitokset perusteellisista postauksista, minä ainakin luin pisimmänkin kokonaan :)
Profile Image

musiikista

Tuli mieleeni, että eikös Alanis Morrissette ole kanadalainen? (mutu-tietoa)
Profile Image
Juup, on.
Olin muuten Kanadassa käymässä juuri silloin kun siellä oli julkaistu Morissetten eka virallinen albumi, joka myös nosti hänet suosioon, eli Jagged Little Pill. Asuimme sukulaisten luona ja talon nuoriso huudatti You Oughta Know -kappaletta jatkuvasti. Kun tulin takaisin Suomeen, Alanis Morissettesta alettiin pikku hiljaa puhua ja sitten hän tuli suosituksi täälläkin.
Profile Image
Tottahan Kanadan kaltaisella kirjallisuusmaalla on oma kirjallisuuspalkintonsa. Tarkoitan tietenkin Kenraalikuvernöörin kirjallisuuspalkintoa (Governor General’s Literary Award, tuttavallisemmin GG). Ja täältähän sitä tietoa löytyy, voittajia, finalisteja ym: http://www.canadacouncil.ca/---/ggla/

Ja kun nyt päivän postauksissa on jo puhuttu musiikista ja tämän otsikossa viitattu Sibeliukseen ;-) niin kerrottakoon, että eräässäkin 80-luvulla ilmestyneessä tietokirjassa (Bothwell, Drummond & English. Canada since 1945. Power, Politics, and Provincialism) kuvaillaan maan konserttiyleisöä äärimmäisen araksi ja konservatiiviseksi. Esimerkiksi Torontossa vuonna 1946 pidetyn konsertin alkajaisiksi kapellimestari katsoi tarpeelliseksi pyytää yleisöltä suvaitsevaisuutta kohta kuultavaa ”uutta ja omituista” teosta kohtaan. Toronton Sinfoniaorkesteri esitti tuolloin Sibeliuksen neljännen sinfonian.
No onko se sitten niin kummallista? Sibelius-sivustollakin sanotaan, että neljäs oli S:n sinfonioista oudoksutuin, vaikka nyt sitä pidetään (seitsemännen ohella) hänen tuotantonsa huippuna:

Mitäs tänään kirjoista? Täällä jo aiemmin mainittu Michael Ondaatjen In the Skin of a Lion (suom. Leijonan puvussa) oli muuten Governor General’s Award -finalistina v. 1987. Sinä vuonna fiktiosarjan voitti minulle tuntematon M. T. Kelly teoksellaan A Dream Like Mine.
Pistin rinkitarjouksen Ondaatjen Leijonan puvussa / In the Skin of a Lion -kirjoista: http://www.bookcrossing.com/---/6733344
Tarttukaa, jos kiinnostaa.
Profile Image
Näihin taitaa rajoittua Kanada-kirjallisuuteni. Molemmista kirjailijoista olen tykännyt. Anna-sarja oli mielestäni vauhdikas, ja varsinkin se tv-sovitus, joka löytyy multa dvd:näkin. Runotyttö-sarja puolestaan tuntui ehjemmältä kokonaisuudelta. Siihen vaan olin pettynyt, kun Emilia meni naimisiin, loppumetreillä hänestä tuli sellainen tavallinen kuolevainen. :)
Profile Image

Re: Atwood

Atwood tuntuu olevan kova nimi täällä, jos muutenkin. Eikös hän ole ollut jo varteenotettavana Nobel-ehdokkaanakin. Muistaakseni myös Munro ja Ondaatje on veikkauksissa noteerattu. Kanadasta ei näytä nobelistia vielä tulleenkaan, ellei Montrealissa syntynyttä ja lapsuutta viettänyttä Saul Bellowia lasketa.

Puolenkymmentä Atwoodia lienen lukenut, viimeksi tämän novellikokoelman josta pidin kovasti niinkuin näköjään muutkin lukijat. Vinks vinks: onkohan tämä edelleen rinkikirja? http://www.bookcrossing.com/---/6732794
Profile Image

Re: Atwood

>
> Puolenkymmentä Atwoodia lienen lukenut,
> viimeksi tämän novellikokoelman josta
> pidin kovasti niinkuin näköjään muutkin
> lukijat. Vinks vinks: onkohan tämä
> edelleen rinkikirja?
> http://www.bookcrossing.com/---/6732794


Minä ostin tänään kirpparilta saman kirjan 50 sentillä! Hyvä tietää, että sitä on kehuttu:)
http://www.bookcrossing.com/---/7842394
Profile Image
- joskin ajattelin ehdottaa sintralle joksikin ajaksi sen kierrättämistä paikallisesti Saksassa, jos kiinnostuneita on
Profile Image
http://en.wikipedia.org/---/Robertson_Davies

Kaiffari kirjoitti kovasti trilogioita. Olen aikoinani pitänyt muunmuassa Deptford Trilogystä (Fifth Business, The manticore, World of Wonders), mutta eniten kuitenkin Cornish Trilogystä, jonka viimeinen osa The Lyre of Orpheus on jäänyt pysyvästi mieleen monitasoisena "todellisuuden" ja näyttämöilluusion yhteen punoutumisena. Ensimmäinen, The Salterton Trilogy on jäänyt minulta lukematta, koska se ei kerta kaikkiaan on tullut vastaan missään eikä koskaan. Jos joku tietää, hep vain tänne!
Profile Image
Margaret Atwoodiin olen tutustunut, öö, ehkä 15 vuotta sitten. Tai niin minä luulin. Orjattaresi-kirjaa lukiessani aloin kummeksua, miksi heti kohta tiesin mitä siinä tapahtuisi, ja miksi teksti muutenkin tuntui kovin tutulta. Pienen miettimisen jälkeen muistin: olin lukenut tarinan ennenkin vaan en kirjasta. Se on aikanaan julkaistu myös jonkin lehden - veikkaan Me naisia - jatkokertomuksena. Eikä se itse asiassa ole ainoa Atwood, jolle on tapahtunut niin. Myös rintasyöpätarinaa Lievää vakavampi olen lukenut jostain lehdestä (Me naiset tai Jaana, luulen) ennen kuin kirjana. Jatkokertomusta en kyllä tainnut jaksaa loppuun saakka, eikä se oikein purrut kirjanakaan.
Ehkä tuo Kirjayhtymän-aikainen naistenlehtimenneisyys sai sitten Otavan tyrkkäämään ensimmäiseen Atwoodinsa tositökerön kansikuvan. Jonkin vuoden Nobel-veikkauksista kirjoittaessaan Aamulehden (nais)toimittaja kertoi joutuneensa päällystämään Ryövärimorsiamen paperilla, etteivät kanssamatkustajat bussissa olisi vain kuvitelleet hänen lukevan jotain chicklitiä. :D
Ryövärimorsiamesta pidän paljon. Erityisesti minua viehättää sen intertekstuaalisuus. Johan kirjan alkukielinen nimikin viittaa kierosti Grimmin veljeksiin (Robber Bride -> Robber Bridegroom, jonka suomenkielinen nimi taitaa olla Rosvosulhanen). Kirja on pullollaan viitteitä eri satuihin.
Ylipäätään olen tykännyt noista vanhemman pään Atwoodeista, vaikka on sieltä pari pettymystäkin löytynyt. A:n iäkkäämmän proosan kanssa kävi yleensä niin, että luin kirjaa suuremmin miettimättä, tarinan tasolla. Parin päivän kuluessa lopettamisesta alitajunta oli työstänyt uusia oivalluksia: *sitähän* se kohta tarkoittikin! - Ei ihme, että Atwoodin sanottiin kirjoittavan tasan niin syvällistä tekstiä kuin lukija halusi; pinnan alta löytyy kerros toisensa perään.
Enää ei uusia jälkiviisauksia tunnu syntyvän. Johtuisiko sitten bookceossingista; nykyisin on hätä tarttua uuteen kirjaan heti edellisen jälkeen, eikä aivoparalle jää sulatteluaikaa.
Alias Grace (Nimeltään Grace) kolahti sitten tosi lujaa jo lukiessa. Muutenkin se on minusta jonkinlainen käännekohta Atwoodin romaanituotannossa. Kirja on paksu ja tarina hyvin toisentyyppinen kuin aikaisemmat. Sen jälkeisistä teoksista en olekaan tainnut vielä lukea kuin Oryxin ja Craken (en tykännyt - johtui ehkä siitä että jouduin pitämään hirveää kiirettä) ja Penelopeian, josta tykkäsin taas hurjasti.
Atwood taitaa olla tarkka kirjojensa käännöksistä ja niiden nimistä. Life Before Man -suomennokselle haettiin häneltä erityislupa, koska nimi ei ole suora käännös. Kirjailija oli tykästynyt suomalaisnimen moniselitteisyyteen ja hyväksyi Kivettyneet leikit. (Siinä kirjassa puhutaan muistaakseni yhdestä suomalaisestakin henkilöstä.)

Alice Munro on Atwoodia tasaisempi kirjoittaja; tähän mennessä olen ihastunut kaikkeen häneltä lukemaani. Munron voima on minusta tavallisuudessa; hän ei sijoita tapahtumia eksoottisiin paikkoihin, eivätkä hänen henkilönsä ole mitenkään erikoisia vaan ihan tavallisia ihmisiä tavallisessa kanadalaisessa ympäristössä. Ja silti hänen onnistuu joka kerta viestimään lukijalle jotain merkittävää.
Joikalle tiedoksi, että ainakin minun tietääkseni Munrolta on ilmestynyt vain ja ainoastaan novelleja. Kanadalaiseksi kirjailijaksi hän on poikkeuksellinen uskollinen valitsemalleen tyylilajille.

Kiva, että oofiri nosti esiin Robertson Daviesin. Hän on kirjailija, josta en tiennyt mitään ennen kuin pari vuotta sitten kävin etsimässä jotakin siitä toisesta täkäläisestä suosikkidivaristani, Libriksestä. Pois lähtiessäni kysäisin kauppiaalta, sattuisiko hänellä olemaan hyllyssä mitään kanadalaista. Eka tarjous oli taas Proulxia (niin käy usein) mutta kakkostarjokas, Daviesin Viides rooli, lähti mukaan. Lukematta vielä, kuten moni muukin. Yritän lukea niitä vähän säästellen.

Osakanadalaisen (heh) Saul Bellowin syntymäkunnassa (Lachine, Montreal) on muuten kirjasto, jolle on annettu hänen nimensä. Eli kyllä sielläkin osataan kissanhäntää nostaa. ;)
CBC:n arkistosta löytyy Bellowin radiohaastattelu, jossa hän puhuu mm. lapsuusmuistoistaan: http://archives.cbc.ca/---/16350/

LaPitchounen mainitsemalta Nancy Hustonilta hyllystäni löytyy Dolce Agonia. Lukematta vielä sekin. :-(
Profile Image
http://www.athabascau.ca/---/darichards.html on kanukkikirjailija, joka kipusi suosikkieni joukkoon yhden(!) kirjan perusteella. Se yksi oli Miramichi-trilogian ensimmäinen, Nights Below Station Street. Ei mikään huippuonnellinen tarina mutta ei kamalakaan: tavallisia ihmisiä ja tavallista elämää. Ihastuin siihen lämpöön, jolla hän kuvaa henkilöitään. Se toi mieleen toisen suosikkini, Lauri Viidan Moreenin.
Sillä kirjallaan Richards voitti GG:n (Governor General’s Awardin). Trilogian kolmososa, For Those Who Hunt the Wounded Down, puolestaan oli GG-ehdokkaana mutta voitti sitten toisen palkinnon, niin ikään kanadalaisen Thomas Head Randall Awardin. Koko trilogia - myös siis kakkonen eli Evening Snow Will Bring Such Peace - löytyy hyllystäni. Siellä on myös pari muuta, Giller Prizen (taas yksi kanukkipalkinto) Ondaatjen Anil’s Ghostin kanssa jakanut Mercy among the Children http://en.wikipedia.org/---/Mercy_Among_the_Children ja River of the Brokenhearted.
Richardsin nimi on komeillut voittajaehdokkaiden seassa aika usein. Edellä mainittujen lisäksi hän on ollut kahdesti Giller- ja kerran GG-ehdokkaana. Valitettavasti häntä ei ole taidettu suomentaa, enkä alkukielisiäkään teoksia ole koskaan nähnyt edes Tampereen Akateemisessa.

***
Olen valmis lainaamaan tai ringittämään lähes mitä tahansa BC- tai tosihyllystäni löytyvää kirjaa, jos joku ymmärtää vain pyytää.
Profile Image
kasenkan postaus uudesta (eli siis vasta suomennetusta, Shieldshän on ollut vainaa jo vuosia) romaanista sai minut kiinnostumaan. Shieldsin sanotaan saaneen inspiraation siihen kanadalaisen runoilija Pat Lowtherin murhasta.
Alkukielellään Swann: A Mystery ilmestyi 1987 ja palkittiin parhaalle kanadalaiselle rikoskirjalle myönnettävällä Arthur Ellis Awardilla.

Pat (Patricia Louise) Lowtherista löytyy vähän tietoa jopa suomeksi http://fi.wikipedia.org/---/Pat_Lowther
Vuonna 1980 perustettiin vuoden parhaalle naisen kirjoittamalle kanadalaiselle runokokoelmalle myönnettävä palkinto, joka nimettiin Lowtherin mukaan: Pat Lowther Award.
Lowtheria on sanottu mm. runoilijaksi, jolla on poikkeuksellinen kyky havaita ja tulkita pikkuasioita. Kuulostaa kiinnostavalta; Lowther joutui wishlistilleni.
Täältä löytyy linkit muutamaan hänen runoonsa http://www.library.utoronto.ca/---/index.htm
Postuumisti Lowtherilta on julkaistu kokoelma A Stone Diary. Se sai minut miettimään, näinköhän Carol Shields sai siitä innoituksen Pulizer-palkitun 1001-kirjansa The Stone Diaries (Kivipäiväkirjat http://www.bookcrossing.com/---/5025860 ) nimeen... Kivipäiväkirjat ei minua hirveästi ihastuttanut, mutta suomennoksen kansi on todella upea.

Pikkuhiljaa taidan kitkeröityä Niksulle tästä maavalinnasta. Nälkävuodelta näyttävä toivelistani vain pitenee entisestään... Hmpf.
Profile Image

> Kivipäiväkirjat ei minua hirveästi ihastuttanut

Minulle tuo oli tietyllä tavalla koskettava kirja. Että tällainen lukijatekijä :)
Profile Image

> Minulle tuo oli tietyllä tavalla koskettava kirja. Että
> tällainen lukijatekijä :)

Hauska kuulla erilaisia mielipiteitä. Ja jos katsot tuon vapauttamani kivipäiväkirjojen journaalia, huomaat että siinäkin lukijat ovat eri mieltä. :)

Toivottavasti kukaan ei muuten hermostu ahkeraan postailuuni tässä ketjussa. Minusta on kiva näyttää, että kerrankin _tiedän_ jostain jotain. :)
Profile Image
en tiedä kovin paljon. Siksi poikkesin tänään kirjastossa.

* L. M. Montgomerystä on täällä jo puhuttu, ja hän on kaikille tuttu ennestään.
* Eva Wisemanin A Place Not Home http://www.bookcrossing.com/---/7295395 oli stf:n Winner-bagissä, mutta kun kukaan ei sitä huolinut, vapautin sen Canada Day -haastekirjana. Tarina alkaa Unkarin kansannoususta 1956, ja 13-vuotias Nelly perheineen pakenee maasta. Kerronta keskittyy enimmäkseen Eurooppaan, mm. pakolaisleirille, ja sitten laivamatkaan kohti Kanadaa. Olin aika pettynyt siitä, että Kanada-osuus jäi niin pieneksi ja ongelmattomaksi; vaikkei Nelly halunnutkaan muuttaa, hän tuntui sopeutuvan uuteen maahan ja kultuuriin vaivattomasti.
* Myös Isabel Barclayn The Story of Canadan http://www.bookcrossing.com/---/5526719 olen vapauttanut villisti. Siitä en ole näköjään sanonut journaalissa juuri mitään, mutta Cécile Gagnonin kuvituksen muistan erinomaisena.
* Metson viimesyksyisestä poistomyynnistä äkkäsin Ann Bladesin Intiaanipoika Charlien http://www.bookcrossing.com/---/7849558 Se on vielä lukematta ja villiintynee aikanaan Kanada-päivä-haastekirjana.
* Tänään toin Metsosta mm. Margaret Eppin Sara-sarjaa. Sen vanhin näyttäisi olevan Sara ja salaperäinen tyttö, jota olen tänään vähän lueskellut. Eletään 1920-lukua. Sara on 10-vuotias ja asuu perheensä kanssa maatilalla ilmeisesti jossain preeriaprovinssissa tai BC:ssa. Kirjan suomalainen kustantaja on RV-kirjat, mikä tarkoittaa Ristin Voittoa. Ja kyllä siinä kieltämättä ruoka- ja iltarukouksia luetaan, käydään kirkossa & pyhäkoulussa ym. Mutta ei se miltään julistavalta kirjalta vaikuta. Uskonnollisuus selittyy kirjailijan mennoniitti-taustalla. Epp on kirjoittanut myös aikuisille. Tietoja hänestä etsiessäni törmäsin mennoniiteista kertovaan, Chariots in the Smoke nimiseen –opukseen- Kuvaus siitä löytyy Amazonilta http://www.amazon.com/---/0921788045
(Epp ei muuten ole Kanadan ainoa mennoniittikirjailija. Vastaava tausta (höystettynä intiaaniperimällä) on ainakin Rudy Wiebellä, jonka olen maininnut jo aiemmin. Hänkin on kirjoittanut mennoniiteista; The Blue Mountains of China on nököttänyt tosihyllyssäni ties kuinka monta vuotta. En ole lukenut sitä, koska olen pelännyt joutuvani taas matkaamaan Amazonille lukemattoman Wieben etsintään.)
Mielenkiintoinen blogipostaus Eppistä: http://finding-a-voice.blogspot.com/---/margaret-epp.html
* Budge Wilsoniakin löytyy Tampereen kirjastoista. Hän on kirjoittanut Majakkarannan lapset nimistä sarjaa.: Yllätyslahja, Erilainen kevät ja Seikkailujen kuukausi. Vähän tuoreempaa tuotantoa on Before Green Gables, joka kertoo Montgomeryn Anna-sarjan päähenkilön elämästä ennen Vihervaaraa (vai mikä sen nimi oli - minä olen Runotyttö-tyttö). http://en.wikipedia.org/---/Before_Green_Gables Budge Wilson Wikipediassa: http://en.wikipedia.org/---/Budge_Wilson
* Muistatteko koiramaista Disney-leffaa, joka perustui Ihmeellinen vaellus (The Incredible Journey http://en.wikipedia.org/---/The_Incredible_Journey ) -nimiseen kirjaan? Nyt vasta muistin, että kanadalainen on sekin. Kirjailija Sheila Burnford http://en.wikipedia.org/---/Sheila_Burnford on kanadalaistunut britti, joka asui (Kemppu, huom!) Port Arthurissa. Ummikoille tiedoksi, että Artturi löi 70-luvulla hynttyyt yhteen Viljamin (Fort Wiliam) ja parin muun kunnan kanssa ja on siitä pitäen esiintynyt kartalla Thunder Baynä. (Liinuskainen tietää, miten kansaa höynäytettiin kansanäänestyksellä, kun TB:lle nimeä valittiin. Niklanderistahan se löytyy.)
* Jääkiekkoa ei sovi unohtaa, kun Kanadasta puhutaan. Lainasin myös Roy MacGregorin Kiekkokiitäjät-sarjan kolmosen, Hyytävä seikkailu pohjoisessa. Sarjan 7. osa, Valheiden verkossa, näyttää sijoittuvan Quebeciin. Roy MacGregor http://www.penguin.ca/---/0,,1000020174,00.html

* Suomalaista Kanadaan sijoittuvaa jääkiekkokirjallisuutta nuorille edustaa mm. Eetu Uusitalon Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi. Kuvaus siitä täällä http://www.btj.com/---/get_add_info.cgi?...
* Uolevi Nojosen Kumipallopeli on myös jääkiekkokirja. Pikin kortissa sanotaan näin: ”Luokkataso: lukio, yläkoulu
Tiivistelmä: Mike Rokio on seitsemäntoistavuotias kanadalaisnuori, jonka sukujuuret ovat Suomessa, Tampereella. Jääkiekko on ollut vasemman pakin koko elämä, mutta lämmitellessään vanhaa ystävyyttään Ossieen, Puoliveriseen, saa Miken elämä aivan uusia ulottuvuuksia. Ikivanhan intiaanien pallopelin säännöt tuntuvat pätevän myös jääkiekkoon ja koko elämään.”
* Vähän vanhempaa kotimaista on Juho Virokannaksen Nukutusnuolet. Alkusanoissaan Virokannas kertoo, ettei kirja ole yksin hänen: alkuperäisidea on E. Spiderin eli Erkki Levannon, joka ehti ennen kuolemaansa kirjoittaa luonnokset teoksen ensimmäiseen osaan ja kahteen toisen osan lukuun. Kirja kertoo kanadalaisen intiaanipäällikkösuvun (no niin takakansi sanoo) viimeisestä vesasta, joka joutuu jonkin mahtityypin kanssa riitaan maanalaisten rikkauksien omistusoikeudesta. Lainasinhan minä senkin. :)
* Pirkko Pekkarisen = Anna Amnellin Aurora-sarjasta on täällä jo puhuttu. Kanadaan sijoittuvat sarjan ykkönen eli Aurora, Vaahteralaakson tyttö http://www.bookcrossing.com/---/7754052 kakkonen eli Aurora ja villikyyhkysten aika sekä viimeinen = 4. osa: Aurora ja Molly. Amnell pitää erityistä Aurora-blogia, josta voi lukea lisää kirjoista ja niiden taustoista http://aurorakirjat.blogspot.com/


Jos jotakuta kiinnostaa kanadalainen lasten- tai nuotenkirjallisuus enemmänkin, kannattaa ehkä vilkaista vaikka näitä linkkejä:
* The Canadian Children’s Book Centre http://www.bookcentre.ca/
* Canadian Society of Children’s Authors, Illustrators and Performers (CANSCAIP) http://www.canscaip.org/
ja suora linkki CANSAIPin jäsenlistaan http://www.canscaip.org/members.html
* Authors & Illustrators on the Web http://people.ucalgary.ca/---/authors.html
* Children's Literature Service http://www.collectionscanada.gc.ca/---/005001-300-e.html


***
Oikeasti. Jos te jossain vaiheessa kyllästytte (tai olette jo tehneet niin) näihin mahtipostauksiini, niin sanokaa. Muuten tää nimittäin jatkuu.
Profile Image
Nuorten lätkäkirjoja edustaa myös Roy MacGregorin Screech Owls- sarja, suomeksi Kiekkokiitäjät. Olen lukenut kolme kirjaa ja pitänyt, niissä on niin paljon enemmän draivia kun suomalaisissa vastineissa, ehkä välillä vähän liikaakin:) Kirjat sisältävät tottakai tyypillisiä ottelukuvauksia mutta myös muuta. Esim. yhdessä kirjassa nuoret matkustavat intiaanikansojen väliseen turnaukseen, jossa majoitutaan kree-intiaanien perheisiin. Perheen isovanhemmat kertovat taruja ja joukkueiden yhteistapaamisessa syödään hirven sieraimia...

Kaksi kirjaa on minulla AVL, jos joku haluaa lukea.
http://www.bookcrossing.com/---/7706725
http://www.bookcrossing.com/---/7706939

***Varattu Tarnalle.
Profile Image
Kiinnostavia juttuja kaikki kirjotatte, on ollut mukava lukea. Kirjoittaisitko, Tarna, vähän lyhyempiä postauksia, vaikka kertoisitkin samat asiat niissä useassa postauksessa? Helpompi ladata, lukea ja seurata. :) Vaikka "Lasten- ja nuortenkirjoista 1", "-- 2" jne. Muutoin, jatkakaa samaan malliin. Kiitosh.

Saiko olla kieronsuora savolainen ja sanoa oikeesti? :D
Profile Image

> Saiko olla kieronsuora savolainen ja sanoa oikeesti? :D

Savolaisuudesta en tiedä, mutta oikeesti _pitää_ sanoa. Kiitos vinkistä! Yritän jopa noudattaa. :)
Profile Image
Tarjotaan nyt Atwoodiakin tällä viestiketjulla. Jos kiinnostuneita löytyy useampi niin järkkään säteen. Kirja on pokkari, 225 sivua, kevyt.

Margaret Atwood: Moral Disorder and Other Stories
http://www.bookcrossing.com/---/7842394

Onko kiinnostuneita?

EDIT: Tarjoan Hep-viestiketjussa.
Profile Image
Eivät tosin ihan ymmärtäneet, mistä siinä on kysymys
http://www.bookcrossing.com/---/6738153
Kv-puolella on siis menossa Canada Reads -lukuhaaste
Profile Image
Hyvää naistenpäivää! Tonginpa taas hyllyjäni.

* Mary Lawsonilta olen lukenut suomennoksen Crow Lakesta, johon myrtillus jo antoikin linkin. Suomeksi nimi on muistaakseni Crow Lake - paluu kotiin tai jotain vastaava. Sen lisäksi olen rinkikirjana lukenut kirjan The Other Side of the Bridge http://www.bookcrossing.com/---/5220679 josta myös pidin. myrtilluksen tavoin tykkään kirjoitustyylistä.

* Joan Barfootin romaanin Charlotte and Claudia Keeping in Touch http://www.bookcrossing.com/---/5164902 ostin joskus Thunder Bayn Chaptersista (Kanadan Akateeminen? On sen valikoima ainakin parempi kuin Suomalaisessa.) Suomessa sitten rupesin ihmettelemään miksi - kansi kun vaikuttaa pahasti ns. naisten romaanilta, eikä edes kovin hyvältä sellaiselta. Luin kuitenkin - ja aidosti pidin. Jopa niin paljon, että Barfoot eksyi wishlistille.

* Joy Fielding http://www.joyfielding.com/ En ole lukenut häneltä kyllä mitään, mutta Lostin olen vapauttanut http://www.bookcrossing.com/---/7287360

LISÄÄN VIELÄ
* Mary Tanguayn kirjan Be at the Windmill http://www.bookcrossing.com/---/5195620 Ei se minusta kyllä kovin kummoinen ollut, mutta hyvät hetkensä oli silläkin.
Profile Image
Ensimmäiseksi jo rekattu suomennos:
* Aritha van Herkin Kultavaarnan löysin joskus kirjaston poistohyllystä. Sitä voisi pitää varsinaisena naistenpäiväkirjana. Katsokaa journaalista miksi http://www.bookcrossing.com/---/6222015

* Gail Anderson-Dargatz http://www.gailanderson-dargatz.ca/ ja The Cure for Death by Lightning. Ostin sen joskus Kanadasta. Se on jäänyt pahasti kesken, mutta tähän mennessä lukemastani olen pitänyt niin että se on säilynyt hyvin mielessä. kirjailija taisi päästä wishlistille. Ei suomennoksia.

* Ei ole suomennettu ylistettyä Margaret Laurenceakaan (täällä http://www.nwpassages.com/---/laurence.asp ja täällä http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?... ). Muistan joskus lainanneeni The Stone Angelin ruotsinnoksen, mutta se jäi lukematta ilmeisesti kielen takia. Paikkasin vahinkoa Chaptersissa ostamalla kirjat A Bird in the House ja A Jest of God.

* Myös Miriam Toewsia http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?... on kehuttu paljon vaan ei suomennettu yhtään. Hänet löysin Turun kirjamessuilta syksyllä 07, jolloin messumaaksi oli valittu Kanada. Kiukuttavan vähän maan kirjallisuutta oli vain tarjolla. Edes Akateeminen ei ollut varautunut, mutta Kansallisen kirjakaupan osastolta löytyi sentään jotain. (Arvatkaa muuten, ketä ne ensin tarjosivat. Aivan: Proulxia.) Tamperellee lähti A Boy of Good Breeding.

***
Rekisteröinti- ja ringitys/lainatarjous pitää. Salaman tappamaa lukuun ottamatta kirjat on pokkareita, ja pehmeäkantinen on sekin. Paksukaisia ei ole mikään.

Tässä muuten Hesarin Suvi Aholan lyhyt juttu kanadalaisista naiskirjailijoista http://www.hs.fi/---/HS20050129SI1KU023ri
Profile Image
...vaikka sitten ihan vain sen kunniaksi, että sain Niksulta Kiekkokiitäjät-kirjoja. Kiitos, Niksu!

Kanadan kansallisurheiluhan on tietenkin... lacrosse (haavipallo), jota väitteiden mukaan ei pelaa juuri kukaan. Mutta itse asiassa parlamentti nimesi v. 1994 kaksi urheilulajia kansallisiksi, ja se talvisempi on totta kai jääkiekko. Lajin katsotaan viestivän jotakin oleellista Kanadasta ja kanadalaisuudesta, pidetäänhän modernia kiekkoilua sikäläisenä keksintönä. Se on myös maan suosituin urheilulaji, jota pelaa arviolta noin 1,4 lasta ja aikuista. Harrastajia on monin verroin enemmän, jos sohvaperunatkin lasketan.
Lajin tärkeyden huomasin mm. tehdessäni kanadansuomalaisten elämäkertahaastatteluja. Aihe nousi esiin useammassakin kertomuksessa. Esimerkiksi eräs silloin 90-vuotias rouvasihminen puhui aiheesta pitkään. Hänen suosikkipojunsa oli Saku Koivu.

Pelin suosion syitä ja merkitystä kanadalaisille on tutkittu paljon. On mm. sanottu, että
- se kuuluu olennaisesti kanadalaiseen elämäntapaan ja kansakunnan kollektiiviseen muistiin
- kiekkohistoria muistetaan maan historiaa paremmin. Pohjoisamerikkalaisten klassinen ”missä olit silloin kun” -kysymys koskee maalia, jolla Kanada v. 1972 voitti Neuvostoliiton
- CBC:n Hockey Night in Canada -radio- ja sittemmin –televisio-ohjelmasta tuli huippusuosittu sekä englannin- että ranskankielisten keskuudessa. Kulttuurintutkijat kutsuvat sitä kansalliseksi rituaaliksi
- kiekkomyytti kertoo parannellun version maan historiasta: Kanada on aina ollut supervalta, ja kaikki sen kansalaiset ovat viettäneet idyllisen lapsuuden lammella pelaillen ja NHL-urasta haaveillen
- se on kansakuntaa yhdistävä tekijä. Se kiinnostaa niin idässä kuin lännessäkin ja jopa yli kielirajojen. Sitä paitsi NHL oli 1970-luvulle asti ainoa pan-kanadalainen urheilujärjestö, jossa kanadanranskalaisten urheilijoiden oli mahdollista menestyä, Väitetään jopa, ettei mikään muu ole pystynyt tuomaan ranskan- ja englanninkielisiä yhteen siten kuin jääkiekko.
- se on ns. pohjoisen myytin moderni versio, ja pohjoinen kuvastaa vapautta
- se liittyy talveen, jota pohjoisamerikkalaisessa kontekstissa pidetään juurikin kanadalaisena vuodenaikana
- se on likimain ainoa(?) urheilulaji, jossa kanadalaiset ovat hyviä kansainväliselläkin tasolla ja joka antaa jokaiselle kanadalaiselle syyn röyhistää rintaansa
- se on v. 1999 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kanadalaisen identiteetin kolmanneksi tärkein osatekijä (ne kaksi muuta ovat kansallinen terveydenhuolto ja maan rooli YK:n rauhanturvaajana)
Profile Image
Takavuosina järjestettiin ainakin Suomessa, Briteissä ja Kanadassa Suurin suomalainen/britti/kanadalainen -äänestys. Suomessa kärkikymmenikköön nousi muistaakseni sotasankareita, kulttuurihahmoja ja valtiomiehiä ja Britanniassa kuninkaallisia, valtiomiehiä, sotasankareita ja kulttuurihahmoja (ehkä Shakespeare ja semmoisia). Kanadassa? Tiedemiehiä, pari poliitikkoa/valtiomiestä jotka olivat vaikuttaneet Kanadan terveydenhuoltojärjestelmän ja/tai rauhanturvaajaroolin syntyyn, Terry Fox ( http://fi.wikipedia.org/---/Terry_Fox ) ja totta kai kasa (entisiä) NHL-pelaajia.
Ex-NHL-pelaaja, johon varmaan jokainen Kanadassa kävijä väkisinkin törmää, on munkkikeisari Tim Horton http://fi.wikipedia.org/---/Tim_Horton Hänen kahvilaketjunsa pikkudonitsit, Timbits, ovat käsite http://en.wikipedia.org/---/Timbits
Kansallinen identiteetti/itsetunto on Kanadassa kysymys, johon aina aika ajoin palataan väellä ja voimalla. Viimeksi niin taidettiin tehdä 90-luvun lopulla. (Otattehan huomioon, että tietoni voivat olla ainakin osin vanhentuneita; viimeksi olen perehtynyt aiheeseen enemmän jokunen vuosi sitten.) Ja pakko todeta, ettei jääkiekkokaan aina ole sitä parantanut. Eikä maan kiekkohistoria ole kaikin paikoin järin kunniakasta.
NHL-joukkueet kasvattivat suosiotaan paikallisten kustannuksella vähitellen ja etenkin 1950-60-luvuilla. Huippu-urheilijoiden ryhtyminen ammattilaisiksi laski amatööriurheilun tasoa ja heikensi kansallista itsetuntoa. Surkeimmillaan tilanne oli olympialaisissa 1968, jolloin Kanada oli vasta 14. sijalla talvilajeissa ja 19. kesälajeissa. Kisoihin 1968–80 ei saatu koottua jääkiekkojoukkuetta lainkaan. Olympialaisilla on muuten ollut muutakin merkitystä kanadalaisten - hmm, sanoisinko jännityksenkaipuun tyydyttämiselle. Kesäolympialaiset 1976 pidettiin Montrealissa. Niiden rahoittamiseksi järjestettiin olympia-arpajaiset. (Tappiota tuli silti, mutta se on sivuseikka.) Niistä kehittyi Kanadan lotto (Loto Canada) ja myöhemmin myös provinssien vastaavat arpajaiset kuten Ontarion Lottario ja Quebecin Loto Quebec. Niiden kisojen ansiota on myös se, että yhteiskunta ryhtyi tukemaan urheilua taloudellisesti.
Jääkiekon merkityksen kanadalaisille epäiltiin kyllä 2000-luvun alussa vähentyneen ja toisaalta sen kehityksen pelättiin vaikuttavan kansalliseen identiteettiin/itsetuntoon heikentävästi. Syiksi on mainittu joukkueiden siirtyminen yhdysvaltalaisomistukseen (esim. Montreal Canadiens) ja joskus jopa maasta pois (Winnipeg Jets), NHL-pelaajien palkkataso, työtaistelut ja se, että suuri osa pelaajista on ulkomaalaisia, joiden arvellaan olevan maassa vain rahasta. Yllättävää kyllä, kanadalaiskiekkoilun lippulaivan, Les Glorieuxin (Canadiens), myynnistä ei syntynytkään sellaista kohinaa kuin pelättiin. Amerikkalaisomistajan lupauksiin nähtävästi uskottiin. ja syytä olikin; nythän Les Habs (rakkaimmalla lapsella _todella_ monta nimeä) on taas kanadalaisomistuksessa.

Hyvää tietokirjallisuutta kanadalaisurheilusta ja erityisesti jääkiekosta edustavat mm.
* Ken Dryden: The Game http://en.wikipedia.org/---/The_Game_%28Ken_Dryden%29
* Richard Gruneau & David Whitson: Hockey Night in Canada : Sport, Identities, and Cultural Politics http://www.cababstractsplus.org/---/Abstract.aspx?...
* Bruce Kidd*: The Struggle for Canadian Sport http://www.encyclopedia.com/---/1G1-54869717.html

*) Michel Ondaatjen kirjassa Leijonan puvussa ( http://www.bookcrossing.com/---/7856084 ) on kohtaus, jossa 11-vuotias Patrick näkee metsurijoukon leikkivän jäälittaa öisellä joella omatekoiset luistimet jalassaan ja osmankäämisoihdut käsissään. Aikuisena Patrick oivaltaa, keitä nuo mystiset miehet oikein olivat. Kuva on historiallisesti aivan oikea, sanoo Kidd, juuri noin he tekivät. *Jonkunhan* kai piti opettaa kanadalaisille luistelutaito... ;)
Profile Image
Minun on kai pakko paljastaa, NHL-staroista ehdoton suosikkini oli mm. Vancouver Canucksissa pelannut Pavel Bure. Bure nyt on venäläinen mutta mitäs sen väliä. Suomalaisista Rocky Rautakallio, joka pelasi mm. Calgary Flamesissa. Rautakallio on porilainen mutta mitäs sen väliä :D

Edit: Selvennykseksi, Rautakallio on tuttu 80-luvulta. Revin tuohon vain sen Kanada-teeman...
Profile Image
Tarna esitteli kanadalaisten ykkösurheilulaji jääkiekkoa, mutta melkein :o) yhtä suosittu curling ansaitsee myös oman mainintansa :D, voittihan Kanada menneissä olympialaisissa peräti kaksi mitallia ko. lajissa (miehet kultaa ja naiset hopeaa).

Lajista kiinnostuneille löytyy (tottakai) kanadalaisen Bob Weeksin kirjoittamana

Curling For Dummies (alkuperäisen lisäksi löytyy jo editoitu toinen versio) http://www.amazon.com/---/ref=sr_1_1?...
Curling, Etcetera: A Whole Bunch of Stuff About the Roaring Game http://www.amazon.com/---/ref=sr_1_2?...
Hurry Hard: The Russ Howard Story http://www.amazon.com/---/ref=sr_1_3?...
BDO Black Book of Curling http://www.amazon.com/---/ref=sr_1_4?...

Elokuvan saralta puolestaan löytyy Men with Brooms http://www.imdb.com/---/tt0263734/
Profile Image
"kahden miehen kirjakerhoa", mutta kertaushan on opintojen äiti.
Viimeisin postaus on minusta mainio, vaikkei se olekaan Martelin kirjoittama. Sitä paitsi se esittelee kiinnostavan kirjan. Mitä muuta voi ajatella opuksesta, josta sanotaan mm: "It’s a funny novel, a sad novel, and the sort of novel that only a Canadian would write."
Kirjailija Steven Gallowayn koko postaus löytyy osoitteesta http://www.whatisstephenharperreading.ca/---/book-number-77-king-leary-by-paul-quarrington/
Profile Image
on varmaan 2000-luvulla tulleista tv-ohjelmista se, josta olen nauttinut kaikkein eniten ja jonka olen katsonut useimmin. Viimeksi juuri äsken.
Kanadalaisen identiteetin leimaavin piirre, joka nousee esiin lähes joka tutkimuksessa, on eronteko etenkin yhdysvaltalaisiin (jossain määrin toki myös eurooppalaisiin/britteihin). Kanadalaisia myös hirveästi kiinnostaa tietää, mitä heistä ajatellaan etelärajan takana. Koomikko Rick Mercer päätti vuosituhannen alussa ottaa siitä selvän.

Koko show on nähtävissä netissäkin: http://video.google.com/videoplay?docid=-7111005509913775935#

Ohjelmasta Wikipediassa http://en.wikipedia.org/---/Talking_to_Americans
ja sen tekijästä Rick Merceristä The Canadian Encyclopediassa http://thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?...
Profile Image
tunnen harmillisen huonosti.

Omasta BC-hyllystä taitavat löytyä vain
* Yves Beauchemin: Katti http://www.bookcrossing.com/---/5025981 Mielenkiintoinen mutta ristiriitaisia tunteita herättävä opus; etenkin The Globe and Mailistä poimitut lainaukset ovat kauniisti sanottuna yliampuvia, mutta dickensläistä henkeä kirjassa kieltämättä on. Minä kuitenkin taisin pitää siitä vähän enemmän kuin lottuli.
* Claire France: Seitsemäntenä päivänä... http://www.bookcrossing.com/---/5451730 Taisi jäädä kirjoittajansa (pseudonyymi, jonka takana on quebeciläinen Claire Morin) ainoaksi. Ainakaan minä en aikanaan onnistunut löytämään tekijästä sen enempää tietoja. Vähän ihmettelen, miksi juuri se on suomennettu. Ei se silti niin mahdottoman huono ole, jos kohta ei vallan erinomainenkaan. Jotenkin ikäänsä paljon vanhempi kirja, jonka moraalinen loppuratkaisu kyllä viehätti. Sitä paitsi olen edelleen ylpeä tunatuista kansista; ne oikeasti henkivät kirjan tunnelmaa. :)

Hambo lainasi 8 vuotta sitten kirjastokirjaa, johon ihastuin suunnattomasti:
* Gaétan Soucy: Tulitikkutyttö http://www.kiiltomato.net/?... Sitä on näköjään rekisteröitykin useampia, ja jokin niistä on jonkin verran kiertänytkin. Vilkuilin journaaleja sen verran, että huomasin mielipiteiden jakautuvat kahtia, kaikki tuntuivat kuitenkin olevan yhtä mieltä kirjan jonkinlaisesta erikoisuudesta. kaivoin esiin vanhan lukupäiväkirjani, ja olen kuulkaa kirjoittanut niin viisaita, että pitää varmaan yrittää etsiä käsiin oma kappale Tulitikkutyttöä. Kutsun sitä mm. kevennetyksi kansanversioksi Michel Tournierin Keijujen kuninkaasta. ;)
Soucyltä on suomennettu myös Music Hall http://www.info.fi/tiedot.aspx?... Pitänee pistää lukulistalle.

Seurasin aika tiiviisti tämän vuoden Canada Reads -ohjelmaa, ja jo alkumetreillä innostuin yhdestä tietystä opuksesta. Ja niinhän siinä kävi, että kisan voittajaksi selviytyi tosi kiinnostavasti esitelty
* Nicolas Dickner: Nikolski http://www.randomhouse.ca/---/display.pperl?...
Sen ohjelmaan tuonut panelisti kertoi kirjan voittaneen Quebecissa suurin piirtein kaikki mahdolliset palkinnot ja että sitä on ilmestymisestään lähtien eli viimeiset viisi vuotta provinssissa suuresti kehuttu. Englanniksi se käännettiin kaksi vuotta sitten, mutta ennen CBC:n ohjelmasarjaa ei englanninkielinen Kanada juurikaan tuntenut sitä. - Pitihän se minun se itselleni tilata, ja maanantaina se jo tulikin.

Kaksi kirjailijaa, joihin ehdottomasti haluan vielä tutustua:
* Gabrielle Roy http://www.collectionscanada.gc.ca/---/027011-200.113-e.html
* Anne Hébert http://www.kirjasto.sci.fi/hebert.htm
Profile Image

hyvä Tarna


Voi vitsi, olet kyllä Tarna
tehnyt melkoisen työn kirjoitellessasi "pohjustuksen" aiheeseemme! Itselläni on ihan huono omatunto, kun olen ollut niin saamaton etten ole vielä paneutunut kanadalaiseen kirjallisuuteen tässä kuussa mitenkään, ja kuun loppu häämöttää jo! Täytyy kyllä piakkoin käydä jotain katsomassa kirjastosta.
Profile Image
BC-hyllysäni vielä
* Katherine Govier: Random Descent http://www.bookcrossing.com/---/3836824
* Jane Urquhart: The Stone Carvers http://www.bookcrossing.com/---/4983017
* Marilyn Bowering: Näkyvät maailmat http://www.bookcrossing.com/---/7097111 Tosihyllyssä oleva on vielä lukematta.
* Matt Cohen: The Bookseller http://www.bookcrossing.com/---/4393455
Ja vielä eilen saamani (kiitos, Piiku!)
* Janette Turner Hospital: Norsunluukeinu http://www.bookcrossing.com/---/7687582
Kirjailija on alun perin australialainen ja asunut Euroopassa. Norsunluukeinun aikaan hän asui Kanadassa ja on nyt Yhdysvalloissa.

Vähemmän fiktiivisiä ovat
* Jeremy Mercer: Time Was Soft There : A Paris Sojourn at Shakespeare & Co. http://www.bookcrossing.com/---/5051964
Kertoo kanadalaisen toimittajan kuulussa pariisilaisessa kirjakaupassa viettämästä ajasta ja tietysti myös kaupan omistajasta.
* Paula Blanchard: The Life of Emily Carr http://www.bookcrossing.com/---/2538994
Haluaisin lukea myös Emily Carrin teoksia. Hän onkin toivelistallani. Wikipedia Emily Carrista http://fi.wikipedia.org/---/Emily_Carr

* Tosihyllyssä on myös Timothy Findleyn http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?...
Suuri tulva. Aiemmin olen häneltä lukenut Pianomiehen tyttären. Lukuromaanihan se, mutta pidin muistaakseni ihan kovasti.

Toivelistaa on tullut kummasti täydennettyä kanadalaisilla tässä kuussa. Ja hyvistä päätöksistä huolimatta on tullut tehtyä kasa uusia hankintoja:
* Wayson Choy: Jade Peony http://www.cbc.ca/---/book-jade.html
* Ray Smith: Century http://www.whatisstephenharperreading.ca/---/book-number-78-century-by-ray-smith-sent-to-you-by-charles-foran/
* Paul Quarrington: King Leary http://www.paulquarrington.org/
* Michel Tremblay: The Fat Woman Next Door Is Pregnant http://fi.wikipedia.org/---/Michel_Tremblay

Profile Image
Fiktiota
* Harry J. Boyle: The Great Canadian Novel http://en.wikipedia.org/---/Harry_J._Boyle

Runoutta
* The Penguin Book of Canadian Verse http://en.wikipedia.org/---/Penguin_Book_of_Canadian_Verse

Ja tieto-osastolta vaikka
* Neil Bissoondath: Selling Illusions: The Cult of Multiculturalism in Canada http://www.newint.org/---/multiculturalism.html
* John Porter: Vertical Mosaic http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?...

Saisikohan niistä aasinsillan siirtolaisuuteen...
Profile Image
Luulin jo kirjoittaneeni tähän ketjuun, mutta näköjään en sitten vielä ollutkaan sitä tehnyt. Vielä ehtii, vielä ehtii.
Pari Atwoodia olen minäkin lukenut, mutta en niihin suuremmasti ihastunut. Pari muutakin kirjaa odottaa vielä PC-hyllyssä, joten tutustuminen jatkuu silti vielä. Annat ja Runotytöt olen aikoinaan lukenut kanssa.
Kemppu jo Tanya Huffin http://en.wikipedia.org/---/Tanya_Huff ja Blood-sarjan mainitsikin. Toki Huff on kirjoittanut myös muita fantasiakirjoja kuin tuon sarjan. Aika monet niistä olen lukenut. William Gibson on tuttu myös.
Ketäs nyt vielä olisi tullut luettua? Ondjanten Englantilaisen potilaan luin ja pidin siitä - ja PC-hyllyssä odottaa muutamia muitakin hänen kirjojaan.
SF-puolelta olen taatusti lukenut muutakin kuin Huffia ja Gibsonia, mutta nyt lyö tyhjää, kun pitäisi nimiä muistaa. Eikun joo, Guy Gavriel Kay. http://en.wikipedia.org/---/Guy_Gavriel_Kay Ihan kaikkia hänen kirjojaan en ole lukenut. Cory Doctorow puolestaan on tuttu vain netti/blogipuolelta. Mitään hänen kirjojaan en ole (vielä) lukenut. http://en.wikipedia.org/---/Cory_Doctorow
Hiljattain lisäsin lukulistalleni Peter Wattsin http://en.wikipedia.org/wiki/Peter_watts, kun kirjojen selostukset vaikuttivat mielenkiintoisilta. Hän on ollut viime aikoina esillä SF-kirjailijoiden blogeissa, kun joutui ongelmiin USA:n ja Kanadan rajalla.
Mitäs vielä? Joan Clarkin http://en.wikipedia.org/---/Joan_Clark Latitudes of Meltiin ihastuin, kun se kirjarinkinä kiersi. http://www.bookcrossing.com/---/100515 Piti hankkia sitten omaan hyllyynkin. En ole tuon jälkeen lukenut tuota uudelleen, joten tiedä sitten, olisiko mieli muuttunut. Pidin muistaakseni kirjan alkupuoliskosta enemmän kuin lopusta. Hmm, pitäisikin lukea tuo uudelleen. Jotenkin Newfoundland viehättää minua niin kirjoissa kuin elokuvissa. Haluaisin lukea lisääkin Joan Clarkin kirjoja, mutta ei ole tullut vastaan. (Enkä ole sitten ryhtynyt netistä tilaamaan, vaikka tuon Latitudes of Meltin aikoinaan tilasinkin.)
No, tässä nyt näin alkuun. Pitää nyt lisätä vielä jotain, kun/jos tulee mieleen.

Profile Image
Ja koska tässä ketjussa on puhuttu vähän musiikistakin ja yksi elokuvakin on mainittu, niin minäkin uskallan lisätä tähän vielä yhden kanadalaisen tv-sarjan, josta pidän. Slings & Arrows. Shakespeare-teatterifestivaalille sijoittuva komedia. http://en.wikipedia.org/---/Slings_and_Arrows Sarja on tullut FST:ltä pariinkin otteeseen (vaikka piti sittemmin omaksikin hankkia).
Profile Image
Suurimmat suomalaisryntäykset Kanadaan tapahtuivat 20- (kun USA sulki ovensa) ja 50-luvuilla. Suomalaisten suurin maahanmuuttovuosi oli muistaakseni -57 (tai -56).
Kanadan halukkuus ottaa vastaan maahanmuuttajia on tietysti riippunut työllisyystilanteesta. Aikanaan väkeä oikein houkuteltiin, ja halutuista maista kustannettiin mm. toimittajia matkailemaan maassa. Sellaisilla reissuilla ovat olleet esim. 20-luvulla
* Sakari Pälsi, joka kirjoitti kokemuksistaan erinomaisen kirjan Suuri, kaunis ja ruma maa. Kuvia ja kuvauksia Kanadan-matkalta
ja 40-luvulla
* Valentin (Ensio Rislakki), joka niin ikään julkaisi kirjan (Tau-wow. Matkani Kanadassa).
Kanadan maahanmuuttopolitiikka oli pitkään melko rasistista; joitakin maita (Länsi- ja Pohjois-Eurooppa) suosittiin, toisia siedettiin (Etelä-Eurooppa ja hyvin pitkin hampain myös silloin Itä-Eurooppa). Ns. näkyviä vähemmistöjä (Afrikka ja Aasia) ei haluttu maahan lainkaan.
Eipä silti, ei suomalaisiakaan aina ole ihan valkoisina pidetty.
* Antti Tuuri keräsi kirjojaan varten tarinoita mm. Thunder Bayn alueella. Hänen Aukko taivaassa -kirjansa sijoittuu 80-luvun Pohjois-Ontarioon. Sen päähenkilö, metsätöihin tullut nuori suomalaismies, seurustelee Rachel-nimisen intiaanitytön kanssa. Kirjassa on kohtaus, jossa kanadalaispoliisi toteaa, ettei Rachel tule enää saamaan valkoista miestä kun on kerran haksahtanut suomalaiseen.

Kanadansuomalasten kokemuksista on tehty kirjojakin. Oma suosikkini on
* Pertti Niitamo: Emigrantti. Se ei ehkä ole kirjallisesti kaikkein parhaimpia, mutta tarinana ei ihan tyypillinen ja ehkä siksi kiinnostava.
* Veli Ensio Eronen: Kanadan kutsu. Niitamoiden tavoin Eroset muuttivat maahan 50-luvulla.
Vähän toisenlainen siirtolaistarina on sitten
* Kalle Ranta: Arpi korvassa ja sydämessä : muistelmia ja mietelmiä myrskyisän vuosisatamme historian pyörteissä tuhlatusta elämästä. Ranta kuukuu siihen kanadansuomalaisten joukkoon, joka intoa puhkuen lähti 30-luvulla rakentamaan Neuvosto-Karjalaa. Hänelle tosin kävi paremmin kuin monille muille, jäihän hän kertomaan tarinaansa.

Kaksiosainen historiateoskin on Kanadaan muuttaneista suomalaisista julkaistu.
* Yrjö Raivio: Kanadan suomalaisten historia I ja II
Tekijä on pappi, ja ykkösosa käsitteleekin ensisijaisesti seurakuntien toimintaa. Kakkososassa on sitten muuta; se antaa elävän kuvan siitä, miten laajaa kulttuuri-, urheilu- ym. toimintaa kanadansuomalaisilla on aikanaan ollut.

Myös muutaman väitöskirjan olen lukenut.
Kanadansuomalaisen
* Varpu Lindstromin Defiant Sisters - A Social History of Finnish Immigrant Women in Canada on suomennettu tekijän nimeä myöten.
* Varpu Lindström: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890-1930 http://www.bookcrossing.com/---/7294838
Suomessa taas väittelivät
* Teppo Sintonen: Etninen identiteetti ja narratiivisuus. Kanadan suomalaiset miehet elämänsä kertojina http://www.bookcrossing.com/---/7296541
ja
* Eija Kettunen-Hujanen: Elämän pakkoraossa vai matkalla vaurauteen. Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta 1918–1930 muuttaneiden siirtolaisten sopeutuminen Kanadaan.
Profile Image

Kanadalaisten mukaan Luoteis-Ontariossa Lake Superiorin (Yläjärven) rannalla sijaitseva Thunder Bay on vieläkin melkoisen iso suomalaiskeskus. Se on yliopistokaupunki, jossa on vajaat 110 tuhatta asukasta. Minusta se jotenkin kummalla tavalla muistuttaa Jyväskylää. Sen suomalainen ystävyyskaupunki on kuitenkin Seinäjoki.
Thunder Bayn viralliset kotisivut http://www.thunderbay.ca/home.htm
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/---/Thunder_Bay

Tottahan suomalaisuus on katukuvasta jo paljon vähentynyt, mutta esim. puhelinluettelossa ja postilaatikkojen kyljissä näkyy edelleen kasakaupalla suomalaisnimiä, varmaan vielä liikekylteissäkin- Ja kyllä suomea ja/tai fingliskaa kuulee kaupungilla ja ostoskeskuksissa tämän tästä. Artturin puolella oleva Bay Street on suomalaisuuden ydin. Silloin kun tein ensimmäisiä Kanadan-vierailujani, Bay Streetiltä ja sen välittömästä läheisyydestä oli oikeastaan kaikki mitä ihminen ylipäätään tarvitsi: haali, osuuskauppa, pienempi ruokakauppa, ravintoloita/kahviloita, sauna, kirjakauppa, leipomo, itsepalvelupesula, matkatoimisto, apteekki, rautakauppa, pankki, kirkko… Ja kaikissa sai asiansa hoidettua selvällä suomella. Osa yrityksistä on tietenkin kaatunut ja/tai niiden omistajat vaihtuneet, kirkko muutti kauemmaksi jne, mutta aika pitkälle suomella selviää vieläkin. Esim. pankissa on yritetty pitää ainakin yksi suomea osaava virkailija.
Kaupungissa ilmestyy suomenkielinen sanomalehti ja siellä toimii sekä suomenkielinen seurakunta että suomenkielen koulu.
Bay Streetillä on myös maailman kuuluisin suomalaisravintola, Hoito http://www.hoito.ca/ joka on oikeasti tosi suosittu paikka; siellä käyvät niin kanadansuomalaiset, muut kaupunkilaiset, Suomi-vieraat kuin muutkin turistit. Sen listalta löytyy suomalaisina pidettyjä ruokia kuten rokkaa, mojakkaa (lihasoppaa), kalamojakkaa (kalasoppaa = kermaista lohikeittoa), maksapihvejä ym. Suosituin taitaa kuitenkin olla Hoiton suomalainen aamiainen, jota käydään syömässä milloin mihinkin aikaan päivästä. Se onkin Suomessa perityypillinen ;) aamupala: pannukakkuja (lättyjä) milloin milläkin lisukkeella (nakkeja, vaahterasiirappia, mansikkahilloa…) Ruokajuomana hörpitään tietysti kuppitolkulla pohjoisamerikkalaisenlaihaa kahvinlitkua. Hoito on muuten päässyt ainakin yhden opuksen nimeen asti. Charles Wilkins: Breakfast at the Hoito http://www.bookcrossing.com/---/7312571
Profile Image

TBay :)

Kun ensimmäisen kerran kävin sukulaisten luona Thunder Bayssa v. 1995, joku sukulainen sanoi jonkun sanoneen, että Thunder Bay on maailman rumin kaupunki. Ei tasan ole, Suomessakin varmaan suurin osa kaupungeista on paljon rumempi ainakin loska-aikaan. Toki TBayssa on jonkin verran rumaa joutomaata, jossa on vielä rumempia laatikkomaisia autoliikkeitä ja superkarsea järkyttävänvihreä laatikkosupermarketti. Joutomaan osuus johtunee lähinnä siitä, että TBay on yhdistetty kahdesta taajamasta, Port Arthurista ja Fort Williamsista. Kuitenkin monet TBayn asuintaloista on hyvin kauniita, rumia kerrostaloja on vähän, kaupungissa on kauniita puistoja (mm. Ystävyyspuisto, jossa on tosin melko paljon hanhenjätöksiä) ja hienoja näkymiä, eikä Port Arthurin satamakaan ole hullumpi.
Suomalaiskaupoissa on tullut käytyä, samoin tietenkin Hoidossa, jonka sisustus on suomalaisehko vanhanaikaisella tavalla (kuten monien vanhempien suomalaissiirtolaisten koditkin). Lakehead Universityssä vaihdossa ollessani minulla oli yksi suomalaissyntyinen opettaja - opettajissa ja henkilökunnassa oli kyllä muitakin. Ekalla kanadanmatkallani sain sukulaisilta myös (TBayn Suomi-kodista?) kokoelman suomalaisia kansansatuja englanniksi. Kirjan nimi on Tales from a Finnish tupa. Olen bookcrossannut sen, mutta se taisi jäädä jollekulle, joka ei nykyään ole aktiivikrossaaja. (En jaksa nyt just hakea linkkiä.)
Profile Image
Olikos kirja jonkun muun toiveissa? Voisi järkeistää logistiikkaa.
http://www.bookcrossing.com/---/6772213
Profile Image
Juu kiinnostaa!
Profile Image
on kuin onkin mainittu Tarnan ensimmäisissä viesteissä (oli aika etsiminen tässä pitkässä ketjussa).
Satuin tänään selailemaan vm. 2007 Kotivinkkiä, missä mainittiin Madeleine Thien ja opuksensa 'Varmuus' (Certainty) vm. 2007 WSOY.

Opuksesta sanotaan lehdessä näin:
"Kanadalainen Thien pohtii, tunnemmeko koskaan toista ihmistä. Nuori toimittaja Gail on kuollut. Hänen isänsä katuu, ettei puhunut tyttärelleen kotimaastaan ja perheestään. Nykypäivän Vancouver ja sota-ajan Malesia vuorottelevat tapahtumapaikkoina. Älykäs keskustelu ja kipeät muistot kuljettavat tarinaa sujuvasti."

Samaisen lehden mukaan Turun kirjamessujen teemamaana ko. vuonna oli Kanada :)

ps. ko. lehdestä löytyi myös
Robert Hough: Tiikerinkesyttäjättären täysi tunnustus. (Tammi 2005)
Profile Image

> mainittiin Madeleine Thien ja opuksensa 'Varmuus'
> (Certainty) vm. 2007 WSOY.

Yksi kirja kiersi rinkinäkin, ja me muutamat, jotka jaksoimme lukea sen, tykkäsimme:
http://www.bookcrossing.com/---/5324435
Profile Image

Kathy Reichs

Onkohan tämä dekkaristi vielä mainittu?

Kathy Reichs on jenkki mutta hänen Temperance Brennan-kirjat sijoittuu Kanadaan. Tai ainakin osa, olen lukenut vain kirjan Monday Mourning ja vasta aloittanut sarjan ensimmäisen osan Deja Deadin, joten en voi tarkemmin tietää. Ehkä joku joka on lukenut kirjoja enemmänkin osaa sanoa? Noissa kahdessa kirjassa ainakin ollaan Montrealissa.

Tätä kirjailijaa mainostetaan tyyliin: jos pidät Patricia Cornwellistä niin pidät tästäkin. Ja tv-sarja Bones perustuu löyhästi kirjoihin, väitetään. Monday Mourningista jäi mieleen jotenkin juoneen töksähtelevästi sijoitettu kanadalaisen arkitehtuurin kuvailu, josta en jaksanut niin kiinnostua, varsinkin kun luin kirjaa englanniksi. Katsotaan kuinka pidän sarjan ekasta osasta.
Profile Image
voi olla aika kummallista ja yllättävää. Syynä on se, että kanadalaiset yrittävät välttää englanninkieleen vivahtavien sanojen käyttöä, joita taas Ranskassa käytetään huolettomasti. Lisäksi ihan hiljattain opin, että Kanadassa ranskalaisilla alueilla pakollisen pysähtymisen liikennemerkissä ei luekaan Stop, vaan Arrêt. Tuo merkkimuutos ei ole hirvittävän vanha juttu.

Pohdin usein näitä maanosien/maiden vaikutuksia ja kielieroja - esim. juuri ranskan kielen osalta, mutta myös englannin, tai espanjan. Tai tämän kotomaisen suomen ruotsin ja riikinruotsin. En tiedä, miksi tuollainen voikin olla niin kiinnostavaa :)
Profile Image
> voi olla aika kummallista ja yllättävää. Syynä on se,
> että kanadalaiset yrittävät välttää englanninkieleen
> vivahtavien sanojen käyttöä, joita taas Ranskassa
> käytetään huolettomasti.

Tuosta tulikin taas mieleen Margaret Atwoodin jo mainostamani kirjallisuusopas Survival. Atwoodin teesi on, että kanadalaisen kirjallisuuden yhteinen teema on *selviytyminen*. Hän selittää sitä sillä, että maassa kaikki ovat joutuneet /joutuvat edelleen kamppailemaan olemassaolonsa, kielensä ja kulttuurinsa säilymisen puolesta: intiaanit valkoisten keskuudessa, siirtolaiset valtakultuurin/väestön seassa, englanninkieliset amerikkalaisvaikutuksen alla ja ranskankieliset tietenkin englanninkielisten joukossa.
Edit. Voin siis hyvin ymmärtää, että kanadanranskalainen kirjallisuus välttelee englanninkielisiä sanoja ja sanontoja.

Noista ranskankielisistä liikennemerkeistä muuten semmoinen yksityiskohta, että kun ajelee Suurten järvien kanadanpuoleista rantatietä Torontosta länteen, merkit ja opasteet ovat kaksikielisiä (ja tuhottoman isoja, kun ranska on niin pitkä kieli :)). Kunnes lähetytään Thunder Baytä; ranska katoaa oitis.
Profile Image
Onkahan hänet jo mainittu? On sen verran pitkä ja lavea ketju...
Lieneekö hän kovinkaan tuttu, mutta tähän kirjailijaan törmäsin kirppiksellä (tai jos viilataan pilkkua, niin törmäilin hänen kirjoittamansa kirjan kanssa).

Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Farley_Mowat) jopa kehutaan häntä yhdeksi Kanadan laajemmin luetuksi kirjailijaksi. Löytämäni kirja on
Älä hukkaa hauku (Never Cry Wolf)
http://www.bookcrossing.com/---/7928327
ja ei ole aavistustakaan, kuinka laajasti kirjailijan tuotantoa on suomennettu. Minulle tämä herra tuli ihan puskista.
Profile Image
Kovin suuri tuontapaisten listojen ystävä en ole, mutta onhan sitä mielenkiintoista seurata; listasta voi saada paljonkin kiinnostavia kirjailijoita/kirjoja irti. Tulokset pitäisi paljastettaman ensi vuoden syksyllä.
http://www.wix.com/---/Canadas-100-Greatest-Books
Profile Image
Nyt kun Kanada pomppasi ylös, mainitsenpahan tämän äskettäin lukemani Atwoodin, jota ei ole pahemmin ainakaan suomeksi hyllyissä esiintynyt
http://www.bookcrossing.com/---/8037656
Tulee tarjolle PRKL-palkintoihin.
Profile Image

Ajattelin vain kertoa lukeneeni juuri Alice Munron uusimman, jonka hän muistaakseni on jossain sanonut jäävän myös viimeisekseen.
Kirja on tyyliltään taattua Munroa, mutta silti petyin. Ja huomasin olevani hyvin konservatiivinen lukija, joka ei nähtävästi soisi kirjailijan (ainakaan lempisellaisen) muuttuvan… Ei muuten ole mikään hauska havainto.

Olen varmaan kerran jos toisenkin sanonut, että Munron vahvuus minun mielestäni piilee tavanomaisuudessa: hän kirjoittaa tuikitavallisista ihmisistä – sellaisista jonkalaisia lukijakin tuntee: sukulaisia, naapureita tms – joille tapahtuu ihan tavallisia asioita (joita voi hyvin kuvitella tapahtuvan omassakin lähipiirissä). Ja silti hänen onnistuu joka novellissa sanoa jotain merkittävää.
Tavallisia taatiaisia ovat toki myös Too Much Happiness -kirjan päähenkilöt niminovellin sankaritarta lukuun ottamatta. Lievetekstin mukaan (jos nyt oikein muistan) Munro tutkailee ihmisen elämässä käänteentekeviä tapahtumia, niitä jotka jotenkin muuttavat hänen elämäänsä. Eivätkä ne totisesti ole mitään tavanomaisia sattumuksia. Eivätkä taatusti sellaisia, että toivoisin kenenkään läheiseni tai ylipäätään kenenkään kohtaavan.
Se tekee näistä novelleista minusta poikkeuksellisen julmia Munron kirjoittamiksi. Eli vaikka kieli ja kerronta ovat tuttua ja turvallista Alice Munroa, lause ei olekaan enää hyväätekevän lempeä.

Munro sai muuten viime eli tämän kirjan ilmestymisvuonna Man Booker -palkinnon.

Arvatkaa mitä? Lukemani kirja on kirjastosta lainattu. Kai minun siksi piti tänne vuodattaa, kun en kerran voi vääntää journaalia. ;)

Linkkejä olen ehkä antanut ennenkin, mutta kertaushan on. Alice Munro
The Canadian Encyclopediassa http://bit.ly/33cYEt
Pegasoksessa (= kirjasto.sci.fi) http://bit.ly/cXyZrY
Tammen sivuilla http://bit.ly/cUSv1S

Olen muuten jollekulle (Joikalle, luulen) anteeksipyynnön velkaa: väitin ettei Munro ole kirjoittanut muuta kuin novelleja (tai lyhyitä kertomuksia). Olin ainakin osittain väärässä, sillä hänen tuotannostaan löytyy tosiaan yksi romaaniksi mainittu teos; Lives of Girls and Women koostuu toisistaan liittyvistä tarinoista.


***
Nyt muuten yleistän oikein reippaasti, kun sanon pitäväni Margaret Atwoodin vanhemmasta tuotannosta paljon enemmän kuin tästä uudemmasta.
ruzenan mainitsemasta Kissansilmästä luulen tykänneeni tosi paljon. (Ja heti tuli hinku voittaa PRKL-haasteessa...) Pitääkin jossain vaiheessa vilkaista, olenko kirjoittanut siitä lukupäiväkirjaan. Ja ehkä myös lainata Kissansilmä Metsosta uudelleenlukua varten.

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.